Olenko lesbo?
Hei! Olen 19-vuotias tyttö, ja en tiedä olenko kiinnostunut miehistä. Itse asiassa tuo oli oikeastaan aika lievästi sanottu, paremmin voisi sanoa, että vihaan miehiä. Olen nähnyt pienenä kaikenlaisia prinsessaleffoja, joissa uljas prinssi tulee hakemaan pois pulasta avuttoman prinsessan. Itse sairastan masennusta, ja tuollainen "pelastuminen" seurustelun myötä olisi aivan kamalan oksettava, etten kestä sitä ajatella.
Mielestäni monetkin naiset ovat söpöjä. En kuitenkaan pidä miehiä kiinnostavina tai hyvännäköisinä. No, ehkä muutamaa olen jonkin verran pitänyt, mutta heissä molemmissa on ollut jotain naisellista, ja toinen olikin transu. Tykkään tyttömäisistä jutuista, kaikesta kauniista ja sen sellaisesta.
En siis ole ikinä seurustellut. Aikaisemmin olen ajatellut, että säästän itseäni avioliittoon, ja se on oikea ratkaisu. Tällä ajatuksella olen kestänyt mahdollisen ajatuksen seurustelusta miehen kanssa. Olen tahallisesti väistellyt tätä homous -asiaa, ja olen se konservatiivinen tyyppi, joka valittaa liian pienistä vaatteista ja yhteiskunnan kaameasta yliseksuaalisuudesta. Koen heteroseksin jotenkin likaisena, ärsyttävänä ja itseäni painostavana, jonkilaisena "pakkona" jota joidenkin pitäisi harrastaa vain pakosta tai sen takia kun se nyt vaan on must. Olen kuitenkin lykännyt tätä homouskysymyksen ajattelua, tuntuu, että elämässä on joka tapauksessa paljon ongelmia muutenkin. Minulle tässä tänään kuitenkin välähti, että ehkä voisi olla ihanaa perustaa naisen kanssa perhe ja adoptoida lapsia hyvään kotiin. Se saattaisi ehkä tuntua hyvältä. Eikä avioliittoonkaan silloin tuntuisi tarpeelliselta odottaa. Joka tapauksessa vihaan miehiä...
Tarinani kuulostaa oudolta ja vaikutan varmaan puolihullulta masentuneelta kiihkouskovais-lesbolta, mutta vakuutan että puhun totta. Joka tapauksessa olen tosi ahdistunut asiasta, enkä tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.
Mielestäni monetkin naiset ovat söpöjä. En kuitenkaan pidä miehiä kiinnostavina tai hyvännäköisinä. No, ehkä muutamaa olen jonkin verran pitänyt, mutta heissä molemmissa on ollut jotain naisellista, ja toinen olikin transu. Tykkään tyttömäisistä jutuista, kaikesta kauniista ja sen sellaisesta.
En siis ole ikinä seurustellut. Aikaisemmin olen ajatellut, että säästän itseäni avioliittoon, ja se on oikea ratkaisu. Tällä ajatuksella olen kestänyt mahdollisen ajatuksen seurustelusta miehen kanssa. Olen tahallisesti väistellyt tätä homous -asiaa, ja olen se konservatiivinen tyyppi, joka valittaa liian pienistä vaatteista ja yhteiskunnan kaameasta yliseksuaalisuudesta. Koen heteroseksin jotenkin likaisena, ärsyttävänä ja itseäni painostavana, jonkilaisena "pakkona" jota joidenkin pitäisi harrastaa vain pakosta tai sen takia kun se nyt vaan on must. Olen kuitenkin lykännyt tätä homouskysymyksen ajattelua, tuntuu, että elämässä on joka tapauksessa paljon ongelmia muutenkin. Minulle tässä tänään kuitenkin välähti, että ehkä voisi olla ihanaa perustaa naisen kanssa perhe ja adoptoida lapsia hyvään kotiin. Se saattaisi ehkä tuntua hyvältä. Eikä avioliittoonkaan silloin tuntuisi tarpeelliselta odottaa. Joka tapauksessa vihaan miehiä...
Tarinani kuulostaa oudolta ja vaikutan varmaan puolihullulta masentuneelta kiihkouskovais-lesbolta, mutta vakuutan että puhun totta. Joka tapauksessa olen tosi ahdistunut asiasta, enkä tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.
Hei
Tarinasi kuulostaa tärkeältä pohdinnalta, jossa mietit miten voisit elää onnellisesti omia tarpeitasi, tunteitasi ja arvojasi kuunnellen. Koet heteroseksin likaisena, ärsyttävänä ja painostavana pakkona ja vihaat miehiä. Huomaan miettiväni mikä historia näillä tuntemuksilla on. Liittykö se kohtaamiesi miesten huonoon käyttäytymiseen tai kokemukseen miesten ja naisten epätasa-arvosta? Oletko saanut jutella asiallisesti jonkun aikuisen kanssa miehiin kohdistuvasta vastenmielisyydestäsi? Kerrot sairastavasi masennusta. Saatko siihen riittävästi apua? Onko masennuksessasi kyse siitä että jotain sinulle tärkeää on jäänyt toistaiseksi ilmaisematta, olet menettänyt jotain tärkeää, sinua on kohdeltu huonosti tai sinua ei ole riittävästi kuultu?
Kerrot tykkääväsi tyttömäisistä jutuista, kaikesta kauniista ja sen sellaisesta. Niistä saat varmaankin voimaa ja iloa elämääsi. Sinulla on välähtänyt että voisi olla ihanaa perustaa perhe naisen kanssa. Kerrot lykänneesi homokysymyksen ajattelua koska se toisi ehkä lisää ongelmia elämääsi, varsinkin kun olet määritellyt itsesi konservatiiviseksi ihmiseksi. Huomaan pohtivani sitä, millaisia tunteita sinulla on vuosien varrella ollut suhteessa tyttöihin ja poikiin. Oletko kokenut vetoa jotain tyttöä kohtaan? Millaisia fantasioita sinulla on ollut. Millaiset tarinat tuntuvat sinusta hyviltä?
Kysyt sitä oletko lesbo. Siihen on toistaiseksi vaikea vastata yksiselitteisesti. Yksi vakavasti otettava vaihtoehto se toki on. Se tarkoittaisi sitä että syvimmät romanttiset ja seksuaaliset tunteesi kohdistuvat pääasiassa naisiin. Moni lesbo on kertonut siitä miten heiltä kesti nuoruudessa oma aikansa ennen kuin he itse osasivat nimetä mistä heidän tunne-elämässään oli kyse. Silloin reaktiosi miehiä kohtaan voisi ymmärtää siten että jos ympäristön ja omien sisäistettyjen normien mukaan kumppani tulisi löytää vastakkaisesta sukupuolesta mutta omat sisäiset tuntemukset kohdistuvatkin samaan sukupuoleen niin heterosuhde alkaa maistua pakkopullalta ja miehet vastenmielisiltä. Toisaalta joku voisi sanoa että ajatuksesi omasta lesboudesta johtuisi vain miehiin liittyvistä huonoista kokemuksista tai mielikuvista. Mikään empiirinen tutkimus ei kuitenkaan tue sitä ajatusta että homoseksuaalinen suuntautuminen olisi vain seurausta vastakkaiseen sukupuoleen liittyvistä peloista ja vihan tunteista, niin kuin joskus on ajateltu.
Yksin pohtimalla asia tuskin kokonaan avautuu. Siksi olisi hyvä että löytäisit luotettavan aikuisen, jonka kanssa voit turvallisesti ja avoimin mielin keskustella kokemuksistasi ja tuntemuksistasi ilman tarvetta päätyä juuri tiettyyn lopputulokseen itsesi määrittelyssä. Sen lisäksi olisi hyvä päästä tutustumaan sellaiseen ihmiseen, jonka seurassa ajatus seurustelusta tuntuu mahdolliselta ja myönteiseltä. Näin pääsisit vähitellen tutustumaan lisää omiin tunteisiisi ja reaktioihisi. Tärkeintä on että arvostat itseäsi ja otat omat tunteesi ja tarpeesi huomioon valinnoissasi.
Halutessasi voit jatkaa tätä keskustelua em. teemoista myös puhelinpäivystyksessämme maanantaisin ja torstaisin klo 19 – 21, puh. 044 300 2355. Lisäksi nuorille suunnattu e-talo.fi tarjoaa mahdollisuuden kahdenkeskiseen chattiin joko Katrin tai Teron kanssa keskiviikkoisin klo 18 – 20.
Jussi Nissinen
Tarinasi kuulostaa tärkeältä pohdinnalta, jossa mietit miten voisit elää onnellisesti omia tarpeitasi, tunteitasi ja arvojasi kuunnellen. Koet heteroseksin likaisena, ärsyttävänä ja painostavana pakkona ja vihaat miehiä. Huomaan miettiväni mikä historia näillä tuntemuksilla on. Liittykö se kohtaamiesi miesten huonoon käyttäytymiseen tai kokemukseen miesten ja naisten epätasa-arvosta? Oletko saanut jutella asiallisesti jonkun aikuisen kanssa miehiin kohdistuvasta vastenmielisyydestäsi? Kerrot sairastavasi masennusta. Saatko siihen riittävästi apua? Onko masennuksessasi kyse siitä että jotain sinulle tärkeää on jäänyt toistaiseksi ilmaisematta, olet menettänyt jotain tärkeää, sinua on kohdeltu huonosti tai sinua ei ole riittävästi kuultu?
Kerrot tykkääväsi tyttömäisistä jutuista, kaikesta kauniista ja sen sellaisesta. Niistä saat varmaankin voimaa ja iloa elämääsi. Sinulla on välähtänyt että voisi olla ihanaa perustaa perhe naisen kanssa. Kerrot lykänneesi homokysymyksen ajattelua koska se toisi ehkä lisää ongelmia elämääsi, varsinkin kun olet määritellyt itsesi konservatiiviseksi ihmiseksi. Huomaan pohtivani sitä, millaisia tunteita sinulla on vuosien varrella ollut suhteessa tyttöihin ja poikiin. Oletko kokenut vetoa jotain tyttöä kohtaan? Millaisia fantasioita sinulla on ollut. Millaiset tarinat tuntuvat sinusta hyviltä?
Kysyt sitä oletko lesbo. Siihen on toistaiseksi vaikea vastata yksiselitteisesti. Yksi vakavasti otettava vaihtoehto se toki on. Se tarkoittaisi sitä että syvimmät romanttiset ja seksuaaliset tunteesi kohdistuvat pääasiassa naisiin. Moni lesbo on kertonut siitä miten heiltä kesti nuoruudessa oma aikansa ennen kuin he itse osasivat nimetä mistä heidän tunne-elämässään oli kyse. Silloin reaktiosi miehiä kohtaan voisi ymmärtää siten että jos ympäristön ja omien sisäistettyjen normien mukaan kumppani tulisi löytää vastakkaisesta sukupuolesta mutta omat sisäiset tuntemukset kohdistuvatkin samaan sukupuoleen niin heterosuhde alkaa maistua pakkopullalta ja miehet vastenmielisiltä. Toisaalta joku voisi sanoa että ajatuksesi omasta lesboudesta johtuisi vain miehiin liittyvistä huonoista kokemuksista tai mielikuvista. Mikään empiirinen tutkimus ei kuitenkaan tue sitä ajatusta että homoseksuaalinen suuntautuminen olisi vain seurausta vastakkaiseen sukupuoleen liittyvistä peloista ja vihan tunteista, niin kuin joskus on ajateltu.
Yksin pohtimalla asia tuskin kokonaan avautuu. Siksi olisi hyvä että löytäisit luotettavan aikuisen, jonka kanssa voit turvallisesti ja avoimin mielin keskustella kokemuksistasi ja tuntemuksistasi ilman tarvetta päätyä juuri tiettyyn lopputulokseen itsesi määrittelyssä. Sen lisäksi olisi hyvä päästä tutustumaan sellaiseen ihmiseen, jonka seurassa ajatus seurustelusta tuntuu mahdolliselta ja myönteiseltä. Näin pääsisit vähitellen tutustumaan lisää omiin tunteisiisi ja reaktioihisi. Tärkeintä on että arvostat itseäsi ja otat omat tunteesi ja tarpeesi huomioon valinnoissasi.
Halutessasi voit jatkaa tätä keskustelua em. teemoista myös puhelinpäivystyksessämme maanantaisin ja torstaisin klo 19 – 21, puh. 044 300 2355. Lisäksi nuorille suunnattu e-talo.fi tarjoaa mahdollisuuden kahdenkeskiseen chattiin joko Katrin tai Teron kanssa keskiviikkoisin klo 18 – 20.
Jussi Nissinen