Transpoika vauvasta asti
Olen tiennyt ihan pienestä, että olen trans. Olen nyt 14v ja olen aina pitänyt poikien/miesten vaatteita ja mulla on lyhyet hiukset mutta en uskalla varsinaisesti tulla ulos koska en sit tiiä et mitä vanhemmat tekis kun ne ei ole mitään kauheen suvaitsevaisia ja mitä koulussa kävis ja sillee. Oon tosi epävarma mun pituudesta koska oon 150cm ja en enää kasva ja en tykkää mun rinnan alueesta yhtää.
Päätin joku aika sitten, että meen amikseen artesaani puualalle. Äitiä ainakaa ei haitannut mutta en tiiä mitä sitten teen kun haluun vaihtaa nimen, saaha testosteronia yms. Mulla on yks kaveri joka tietää kaikesta ja aikoo auttaa mua mutta en sit tiiäiti. Mitä teen?
Päätin joku aika sitten, että meen amikseen artesaani puualalle. Äitiä ainakaa ei haitannut mutta en tiiä mitä sitten teen kun haluun vaihtaa nimen, saaha testosteronia yms. Mulla on yks kaveri joka tietää kaikesta ja aikoo auttaa mua mutta en sit tiiäiti. Mitä teen?
Hei
Olet pienestä pitäen pitänyt poikien vaatteita ja hiuksesi ovat olleet lyhyet. Olet kokenut olevasi trans, eli poika tytön kehossa. Nyt pohdit ulostuloa, niin että voisit kertoa sukupuolestasi avoimesti kotona ja koulussa. Kodin ja koulun mahdolliset reaktiot pelottavat. Pieni kokosi herättää myös epävarmuutta ja rinnan alueestasi ei pidä lainkaan.
Miten vanhempasi ovat reagoineet poikamaiseen pukeutumiseesi. Onko se heille OK vai ovatko he toivoneet, että olisit ”tyttömäisempi”? Äitisi on ainakin hyväksynyt ammatillisiin opintoihin liittyvän valintasi. Vanhempien reaktiota lapsen transsukupuolisuuteen on usein vaikea ennakoida etukäteen. Osalle oman lapsen hyvinvointi, sellaisena kuin hän sattuu olemaan, on kaikkein tärkeintä. Osalle taas on tärkeää, että lapsi sopeutuu vallitseviin sukupuolinormeihin. Silloin he ajattelevat, että niihin sopeutuminen mahdollistaa lapselle paremman elämän, mutta ovat sokeita sille kärsimykselle, jota väärässä roolissa eläminen lapselle tuottaa. Osa vanhemmista on jo huomannut, että lapsi ei viihdy syntymäsukupuolen mukaisissa rooleissa ja vähitellen sopeutuu siihen. Osalle taas on vaikeaa aluksi luopua lapsen syntymässä määriteltyyn sukupuoleen liittyvistä mielikuvistaan. Usein vanhemmat tarvitsevat aikaa siihen, että oppivat näkemään lapsensa tämän kokeman sukupuolen mukaisesti. Vanhemmille löytyy hyvä tietopaketti Transtukipisteen sivuilta www.transtukipiste.fi/vanhemmille.
Ulostulo vanhemmille kannattaa yleensä tehdä vasta sen jälkeen, kun on löytänyt tarpeeksi muita ihmisiä, jotka voivat olla tukena, jos vanhempien reaktio on hyvin kielteinen. Sinun kannattaakin miettiä, vaikka yhdessä asiasta jo tietävän kaverin kanssa, kenelle voisit kertoa sukupuolestasi. Kannattaa valita sellaisia ihmisiä, jotka suhtautuvat hyväksyvästi ihmisten erilaisuuteen. Olisikohan kouluterveydenhoitaja sellainen ihminen? Mahdolliseen sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutumista ajatellen tarvitset joka tapauksessa kontaktin terveydenhuoltoon. Keskustelut terveydenhoitajan kanssa ovat luottamuksellisia. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata sinut sellaisen ihmisen vastaanotolle, jolla on asiantuntemusta sukupuolen moninaisuuteen ja transsukupuolisuuteen liittyen.
Hyvin moni transpoika pohtii omaan pituuteensa ja rintoihin liittyviä kysymyksiä. Siksi voisit hyötyä vertaistuesta, jota löytyy Transtukipisteen (transtukipiste.fi) ja Sinuiksi palvelun kautta (www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-chatit-tukinetissa-kevaalla-2017). Hyvä itsetunto ei rakennu vertailemalla itseään muihin vaan se löytyy uskaltamalla olla oma itsensä muiden seurassa, itseään häpeämättä.
Kun kerrot omasta sukupuolestasi muille ja kun pohdit sitä itseksesi, niin anna tilaa erilaisille tuntemuksillesi pakottamatta itseäsi johonkin ennalta määriteltyyn laatikkoon. Sukupuoli on itse asiassa meille kaikille hyvin yksilöllinen kooste monista eri tekijöistä, josta osa voi tuntu olevan keskenään ristiriidassa. Kaikki ristiriidat eivät olet tuhoisia vaan osa niistä voi olla rikastavia. Kaksikajoinen sukupuolijako tytöt/pojat tuntuu osalle ihmisistä itselle luontevalta ja siihen voi sisältyä myös mahdollisuus omata toiselle sukupuolelle ominaisina pidettyjä piirteitä ilman että se kyseenalaistaa omaa kokemusta tyttönä/poikana. Osalle syntymässä annettu sukupuoli ja siihen liittyvät kehotuntemukset tuntuvat vierailta ja ”vastakkaisen” sukupuolen piirteet, käyttäytyminen ja roolit omilta. Silloin on kyse transsukupuolisuudesta. Osalle taas samaistuminen kumpaankaan sukupuoleen ei tunnu omalta, silloin puhutaan yleensä muunsukupuolisuudesta. Sitäkin on hyvin monenlaista. Transtukipisteen sivuilta löytyy paljon hyvää asiatietoa aiheesta.
Hyvää kevätkauden jatkoa toivottaen
Jussi Nissinen
Olet pienestä pitäen pitänyt poikien vaatteita ja hiuksesi ovat olleet lyhyet. Olet kokenut olevasi trans, eli poika tytön kehossa. Nyt pohdit ulostuloa, niin että voisit kertoa sukupuolestasi avoimesti kotona ja koulussa. Kodin ja koulun mahdolliset reaktiot pelottavat. Pieni kokosi herättää myös epävarmuutta ja rinnan alueestasi ei pidä lainkaan.
Miten vanhempasi ovat reagoineet poikamaiseen pukeutumiseesi. Onko se heille OK vai ovatko he toivoneet, että olisit ”tyttömäisempi”? Äitisi on ainakin hyväksynyt ammatillisiin opintoihin liittyvän valintasi. Vanhempien reaktiota lapsen transsukupuolisuuteen on usein vaikea ennakoida etukäteen. Osalle oman lapsen hyvinvointi, sellaisena kuin hän sattuu olemaan, on kaikkein tärkeintä. Osalle taas on tärkeää, että lapsi sopeutuu vallitseviin sukupuolinormeihin. Silloin he ajattelevat, että niihin sopeutuminen mahdollistaa lapselle paremman elämän, mutta ovat sokeita sille kärsimykselle, jota väärässä roolissa eläminen lapselle tuottaa. Osa vanhemmista on jo huomannut, että lapsi ei viihdy syntymäsukupuolen mukaisissa rooleissa ja vähitellen sopeutuu siihen. Osalle taas on vaikeaa aluksi luopua lapsen syntymässä määriteltyyn sukupuoleen liittyvistä mielikuvistaan. Usein vanhemmat tarvitsevat aikaa siihen, että oppivat näkemään lapsensa tämän kokeman sukupuolen mukaisesti. Vanhemmille löytyy hyvä tietopaketti Transtukipisteen sivuilta www.transtukipiste.fi/vanhemmille.
Ulostulo vanhemmille kannattaa yleensä tehdä vasta sen jälkeen, kun on löytänyt tarpeeksi muita ihmisiä, jotka voivat olla tukena, jos vanhempien reaktio on hyvin kielteinen. Sinun kannattaakin miettiä, vaikka yhdessä asiasta jo tietävän kaverin kanssa, kenelle voisit kertoa sukupuolestasi. Kannattaa valita sellaisia ihmisiä, jotka suhtautuvat hyväksyvästi ihmisten erilaisuuteen. Olisikohan kouluterveydenhoitaja sellainen ihminen? Mahdolliseen sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutumista ajatellen tarvitset joka tapauksessa kontaktin terveydenhuoltoon. Keskustelut terveydenhoitajan kanssa ovat luottamuksellisia. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata sinut sellaisen ihmisen vastaanotolle, jolla on asiantuntemusta sukupuolen moninaisuuteen ja transsukupuolisuuteen liittyen.
Hyvin moni transpoika pohtii omaan pituuteensa ja rintoihin liittyviä kysymyksiä. Siksi voisit hyötyä vertaistuesta, jota löytyy Transtukipisteen (transtukipiste.fi) ja Sinuiksi palvelun kautta (www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-chatit-tukinetissa-kevaalla-2017). Hyvä itsetunto ei rakennu vertailemalla itseään muihin vaan se löytyy uskaltamalla olla oma itsensä muiden seurassa, itseään häpeämättä.
Kun kerrot omasta sukupuolestasi muille ja kun pohdit sitä itseksesi, niin anna tilaa erilaisille tuntemuksillesi pakottamatta itseäsi johonkin ennalta määriteltyyn laatikkoon. Sukupuoli on itse asiassa meille kaikille hyvin yksilöllinen kooste monista eri tekijöistä, josta osa voi tuntu olevan keskenään ristiriidassa. Kaikki ristiriidat eivät olet tuhoisia vaan osa niistä voi olla rikastavia. Kaksikajoinen sukupuolijako tytöt/pojat tuntuu osalle ihmisistä itselle luontevalta ja siihen voi sisältyä myös mahdollisuus omata toiselle sukupuolelle ominaisina pidettyjä piirteitä ilman että se kyseenalaistaa omaa kokemusta tyttönä/poikana. Osalle syntymässä annettu sukupuoli ja siihen liittyvät kehotuntemukset tuntuvat vierailta ja ”vastakkaisen” sukupuolen piirteet, käyttäytyminen ja roolit omilta. Silloin on kyse transsukupuolisuudesta. Osalle taas samaistuminen kumpaankaan sukupuoleen ei tunnu omalta, silloin puhutaan yleensä muunsukupuolisuudesta. Sitäkin on hyvin monenlaista. Transtukipisteen sivuilta löytyy paljon hyvää asiatietoa aiheesta.
Hyvää kevätkauden jatkoa toivottaen
Jussi Nissinen