Selaa kysymyksiä

On ollut jo pitkään semmoinen tunne

Hei,
Olen juuri 17-vuotta täyttänyt tyttö. Mulla on ollut tosi pitkään jo semmonen tunne että tahtoisin olla poika. En ole asiasta puhunut koskaan kenellekkään koska koen tuon ajatuksen vääräksi mutta sitä tulee huomaamatta aina mietittyä. En ole koskaan ollut mikään kovin tyttömäinen tai viihtynyt kovin tyttömäisissä bling bling asuissa. En tiedä mitä asian kanssa tekisin sillä viimeaikoina tuo "tunne" on vain vahvistunut.

Hei
Olet pidemmän aikaa yksin pohtinut omaa sukupuoltasi. Et ole kovin tyttömäinen etkä viihdy tyttömäisissä bling bling asuissa. Sen sijaan sinulla on ollut pidempään tunne, että tahtoisit olla poika. Koet tuon ajatuksen vääräksi, mutta siitä huolimatta se palaa ajatuksiisi.

On hyvä, että lähdet avoimemmin pohtimaan omaa kokemustasi ja siihen liittyviä ajatuksiasi. Olet huomannut, että et viihdy tyttömäisissä asusteissa etkä koe itseäsi tyttömäiseksi. Oletko huomannut ympärilläsi muita tyttöjä, jotka eivät käyttäydy tyttömäisesti tai käytä tyttömäisiä asusteita. Kysyn tätä sen vuoksi että välillä näyttää siltä, että voidakseen nykyään kokea itsensä tytöksi tulisi olla tietynlainen, käyttäytyä ja pukeutua tietyllä tavalla. Naiseus ja mieheys ovat kuitenkin kumpikin laajoja ja monikerroksisia ilmiöitä. Valitettavasti esillä olevat näkyvät mallit ovat sekä naisille että miehille kovin ahtaat, niin että maskuliinisena pidettyjä puolia itsessään kokeva tyttö ja feminiinisenä pidettyjä puolia itsessään tunnistava poika jää helposti vaille myönteistä syntymäsukupuolen mukaista samaistumismallia. Tästä johtuen osalla sukupuolihämmennystä kokevista nuorista ”kodittomuus” syntymässä annetun sukupuolen mukaisessa olemisessa johtuu liian kapeista ”roolimalleista”. Roolimalleja onkin hyvä etsiä laajemmalta sektorilta tutustumalla vaikkapa naiseuden ja mieheyden historiaan. Esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten sekä työläisperheiden että pienviljelijäperheiden naisten käyttäytyminen ja pukeutuminen on ollut kaukana bling bling asusteista ja käyttäytymisestä eikä se suurimmalla osalla herättänyt sisäistä tai ulkoista epäilyä sukupuolesta. Silloin toisaalta oli ehkä helpompaa elää miehenä naisen kehossa, kun työtehtävät antoivat sille tilaa.

Oma keho ja sen tietyt osat saattavat tuntua itselle vieraalta. Siinäkin voi olla aste-eroja. Tytöillä rintojen kasvu murrosiässä vaikuttaa voimakkaasti omaan kehonkuvaan ja minäkuvaan. Sitä pidetään usein naiseksi kypsymisen prosessin ensi merkkinä. Moni työtöistä kokeekin, että ympäristö, varsinkin pojat ja miehet kiinnittävät huomion ensimmäisenä niihin. Menee kuitenkin oma aikansa ennen kuin nuori voi kokea rinnat täysin omakseen ja sitä voi vaikeuttaa juuri se, että ympäristössä moni on ennättänyt esineellistää ne seksuaalisin merkityksin. Onkin hyvä pohtia mitä merkityksiä on antanut kehonsa eri osille, missä määrin on voinut tulla sinuiksi niiden kanssa ja mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet.
Osalle rintojen kehittyminen on tuskallista sen vuoksi että ne ovat vahvasti ristiriidassa sen kanssa millaiseksi kokee itsensä muuten, ne eivät vaan sovi osaksi ehyttä minäkokemusta vaan tuntuvat vierailta. Silloin voidaan puhua kehoristiriidasta, joka voi olla merkki transsukupuolisuudesta tai muunsukupuolisuudesta.

Ihmisten jakaminen tyttöihin ja poikiin on ollut pitkää vallitseva käytäntö läntisen kulttuurin maissa. Sen lisäksi kumpaankin sukupuoleen on liitetty paljon itsestään selvänä pidettyjä piirteitä. Todellisuudessa sukupuoli on kuitenkin paljon monisyisempi kokonaisuus. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat kromosomit, raskauden aikainen kehon ja aivojen sukupuolittumisprosessi, sukupuolihormonien vaikutus, varhaiset kiintymyssuhteet, vanhempien ja ympäristön odotukset jne. On mahdollista, että ihmisen minäkokemus omasta sukupuolesta ei vastaakaan kehon mukaista sukupuolta. Osa kokee olevansa ”vastakkaista” sukupuolta kuin keho, silloin puhutaan transsukupuolisuudesta. Osa taas ei tunnista kumpaakaan sukupuolta omakseen, sitä on ruvettu kutsumaan muunsukupuolisuudeksi. Osa taas kokee tarvetta aika-ajoin toteuttaa itsessään tunnistamaansa vastakkaisen sukupuolen olemusta ja silloin puhutaan transvestisuudesta. Joillakin sukupuolikokemus vaihtelee niin että ajoittain esillä on maskuliininen ja ajoittain feminiininen puoli.

Jotta sukupuolikokemus voisi muuttua sukupuoli-identiteetiksi niin siihen tarvitaan lisäksi sanoja, käsitteitä, sekä muita ihmisiä. Aluksi sukupuoli-identiteetti rakentuu sen varaan, miten meitä lapsena kutsutaan nimellä tyttöinä tai poikina. Osa lapsista voi jo varhain kokea ulkoa päin annetun nimityksen vääräksi. Silloin hänelle saattaa kehittyä vastakkaista sukupuolta oleva sisäinen identiteetti ja jos hän sitä ilmaisee vanhemmilleen ja he suhtautuvat siihen vakavasti niin siitä voi kehittyä sosiaalinen identiteetti. Osalle tämä sukupuolihämmennyksen tai sukupuoliristiriidan kokemus tulee vastaan murrosiässä tai sen jälkeen. Silloin olisi hyvä, että sille löytyisi sanoja, mistä kaikesta voi olla kysymys ja miten sitä voi kuvata muille. Meille kaikille on tärkeää tulla nähdyksi sellaisen miksi itsemme koemme. Kun kulttuurissa vallitsee kaksijakoinen sukupuolikäsitys, niin ne jotka eivät tunnista itseään siitä, kokevat toistuvasti tulevansa nähdyksi ja kohdelluksi väärin. Ne jotka kokevat olevansa vastakkaista sukupuolta kuin miten heidät on syntymässä määritelty, joutuvat myös tekemään paljon työtä tullakseen nähdyksi oikein.

Anteeksi tuo edellä oleva käsitteellinen pyöritys. Kirjoitin sen tuodakseni vain esiin miten monisyinen asia sukupuoli-identiteetti voikaan olla ja miten tärkeää olisi voida keskustella siitä avoimesti läheisten kanssa. Kerrot viestissäsi, että koet vääräksi sen, että et koe itseäsi tytöksi ja että haluaisit olla poika. Millä tavalla se on mielestäsi väärin? Kenen muun arvelet ajattelevan niin? Entä voisiko joku ajatella, että se miten itsensä kokee, ei voi olla väärin? Kerrot että ko. ajatukset palaavat toistuvasti mieleen, vaikka olet koittanut työntää niitä syrjään. Se lienee merkki siitä, että asia on sinulle tärkeä. Siksi olisi hyvä, että löytäisit ihmisiä, joilla on malttia kuunnella sinua. Valitettavasti omat vanhemmat eivät ole monille aluksi parhaita mahdollisia kuuntelijoita, myönteisiä poikkeuksia toki tässäkin löytyy. Luopuminen omaan lapseen liittyvistä mielikuvista ja odotuksista voi olla aluksi tuskallista. Löytyykö sinun läheistesi keskuudessa sellaista aikuista tai toista kypsää nuorta, joka suhtautuu ihmisten ja sukupuolen monenlaisuuteen ymmärtävästi, lämpimästi. Sellainen ihminen voisi olla turvallinen kumppani keskustelujen aloittamiselle. Valitettavan monet ihmiset haluavat ummistaa silmänsä elämän moninaisuudelta ja vaativat muilta sopeutumista ahtaisiin ennakkokäsityksiin. Sen vastapainoksi tarvitsemme asioiden avointa rohkeaa tutkailua yhdessä turvallisesti.

Näistä voi olla sinulle apua, kun pohdit omaa sukupuoltasi: Sinuksi palvelulla on vertaischat sukupuoltaan pohtiville. Siitä löydät tietoa osoitteesta: http://www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-chatit-tukinetissa-kevaalla-2017/. Sinulle voi olla hyötyä myös kirjasesta Sinuiksi tulemisesta - turvallisen ulostulon opas. Sen voit ladata osoitteesta: http://static.sinuiksi.fi/files/Sinuiksi_tuleminen-ulostulo-opas-2016.pdf. Sukupuolen moninaisuudesta löytyy lisätietoa Transtukipisteen sivuilta: transtukipiste.fi.

Toivottavasti vastaukseni auttaa sinua ottamaan seuraavia askelia itsesi hyväksymisessä sellaisena kuin mitä olet ja tutustumaan itseesi lisää.

Jussi Nissinen

Aiheet


Aseksuaalisuus
Hengellinen kaltoinkohtelu, eheyttäminen
Huolestunut vanhempi
Huono kohtelu palveluissa
Identiteettipohdinnat
Ikääntyminen
Kaapista ulostuleminen
Kun kumppanini ei ole sitä mitä oletin
Kun perhe tai läheiset ei hyväksy
Lapsen ja nuoren kehitys
Lasten saaminen ja vanhemmuus
Osakulttuurien haasteita
Palvelujen saatavuus
Pari- ja monisuhteet
Parisuhteen ja perheen muodostaminen
Pelot
Perhe ja suku
Seksi ja seksuaalisuus
Seksuaalinen suuntautuminen
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaaliset mieltymykset
Seurustelun aloittaminen
Sukupuolen moninaisuus
Syrjintä- ja kiusaamiskokemukset
Terveys
Terveys, mielenterveys
Työelämä
Ulkonäkö
Uskonto ja hengellisyys
Vaikeus hyväksyä itseään
Vertaistuki
Yhteiskunta, lainsäädäntö
Yksinäisyys