Selaa kysymyksiä

Sekava sukupuoli-identiteetti

Joinain päivinä haluisin parran ja leikata rinnat pois, ja joinain päivinä laitan mekon ja meikit naamaan ja olen ihan tyytyväinen. En koe inhoa erityisemmin naiseuteeni, mutta en millään pääse eroon siitä tunteesta että haluaisin myös olla mies. En uskalla alkaa järjestämään mitään vaihdosta koska pidän molemmista sukupuolista ja entä jos haluaisinkin vaihtaa takaisin naiseksi, osahan muutoksista on peruuttamattomia. En tiedä yhtään mitä tehdä itteni kanssa, jos haluaisin olla vaan mies nii olisin vaihtanu jo vuosia sitten, mutta kun ei yhteiskunnassa vaan voi valita molempia. Ei mulla ole mitään uskallusta ruveta elämään molempien roolissa ja selitellä sitä sitten tuttaville, että miksi se pukeutuu välillä toiseen sukupuoleen. Ja kumpi sukupuoli olisi edes se johon vaihtaisin toisesta? Painan kaikki nää ajatukset vaan taka-alalle, mutta ne on silti siellä aina. Ehkä kaikkein tärkein kysymys on, enkö mie vaiha sukupuolta vaan sen takia että pelkään "menettäväni" yhteiskunnan hyväksynnän ja mahollisuuden mennä ulos naisena ilman että kukaan katsoo sen kummemmin, vai enkö mie vaan vaihda koska en teidä kumpi olisin mielummin.

Hei!

Pohdit mielessäsi etkö lähde korjaamaan sukupuoltasi sen vuoksi että pelkäät menettäväsi yhteiskunnan hyväksynnän ja mahdollisuuden mennä ulos naisena ilman kummasteluja vaiko sen vuoksi että et vaan tiedä kumpaa olisit mieluummin. Pohdit myös sitä sinun tekisi mieli elää välillä miehenä ja välillä naisena, mutta se tuntuu mahdottomalta sen takia että aina joutuisi selittelemään miksi se sinulla aina vaihtelee, kumpaa olet.

Tilanteesi muistuttaa aika paljon transvestiittimiehen tilannetta. Transvestiittimiehellä on ajoittain tarve ilmentää itsessään tunnistamaansa naista ja ajoittain hän on taas ihan tyytyväinen miehenä olemiseen, kunhan tietää että saa taas halutessaan ”tyttöillä”. Se miten usein kumpikin puoli on aktiivinen, vaihtelee eri ihmisillä. Oman arveluni mukaan on ihan vastaavalla tavalla naisia, joilla on ajoittain tarve ”ukkoilla”, mutta sitä ei välttämättä huomata, kun naisella on suurempi lupa esiintyä miehisesti. Osalla transvestiittimiehistä ajan myötä se mies rupeaa vähitellen kuihtumaan, jolloin osa heistä päätyy myöhemmin korjauttaman itsensä naiseksi, mutta huomattava osa transvestiiteistä on hyvin tyytyväisiä juuri siihen, että voivat päivä kerrallaan päättää kumpi sukupuoli on enempi aktiivinen.

Viestissäsi kerrot, että et inhoa naiseuttasi ja että halu leikata rinnat ja saada parta liittyvät niihin päiviin kun koet tarvetta ilmentää sinussa olevaa miestä. Tämän perusteella arvelisin, että olet lähempänä transvestisuutta kuin transsukupuolisuutta. Vastukseni pohdintaasi on, että ainakaan tässä elämänvaiheessa se, että et ole hakeutunut esim. rintojen poistoon ei näyttäisi liittyvän niinkään pelkoon menettää yhteiskunnan hyväksyntää kuin sitä että et halua menettää osaa itsestäsi. Mistä voisit saada lisää tukea ja lupaa olla juuri sellainen kuin olet ja ilmentää kumpaakin puoltasi hyvällä omallatunnolla? Kenet voisit saada tueksesi? Binderin avulla voit miespäivinä pienentää rintasi. Parran saaminen miespäiville on toki oma haasteensa.
Osoitteessa http://www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-vertaispuhelin-haluatko-jutella-luottamuksellisesti-sateenkaarivertaisen-kanssa/ voit tarkistaa, löytyykö siellä olevasta listasta henkilöä, jonka kanssa voisit keskustella kokemuksistasi ja ajatuksistasi. Siinä on myös ohjeet miten saat kontaktin puhelinvertaiseen.

Ongelma ytimessä taitaakin olla yhteiskunnan käytännöt, jotka näin jyrkisti jakavat ihmiset joko miehiin tai naisiin. Sen seurauksena osa ihmisistä putoaa siihen välimaastoon ilman virallista tunnustusta ja arvostusta. Ihmisen sukupuoli rakentuu prosessinomaisesti hyvin monella eri ulottuvuudella rinnakkain ja päällekkäin ja on täysin mahdollista, että ihminen voi kokea itsessään samaistumista kumpaankin sukupuoleen eri aikoina tai kokea kummankin sukupuolen itselleen vieraaksi. Valitettavasti tälle ei ole tarjolla riittävästi sosiaalista tukea ja myönteistä näkyvyyttä. Siksi koet, että joutuisit aina selittämään miksi olet olemukseltasi välillä nainen ja välillä mies. Oikea vastaus siihenhän on: Siksi että olen juuri tällainen ja hyvä juuri näin.

Jussi Nissinen

Aiheet


Aseksuaalisuus
Hengellinen kaltoinkohtelu, eheyttäminen
Huolestunut vanhempi
Huono kohtelu palveluissa
Identiteettipohdinnat
Ikääntyminen
Kaapista ulostuleminen
Kun kumppanini ei ole sitä mitä oletin
Kun perhe tai läheiset ei hyväksy
Lapsen ja nuoren kehitys
Lasten saaminen ja vanhemmuus
Osakulttuurien haasteita
Palvelujen saatavuus
Pari- ja monisuhteet
Parisuhteen ja perheen muodostaminen
Pelot
Perhe ja suku
Seksi ja seksuaalisuus
Seksuaalinen suuntautuminen
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaaliset mieltymykset
Seurustelun aloittaminen
Sukupuolen moninaisuus
Syrjintä- ja kiusaamiskokemukset
Terveys
Terveys, mielenterveys
Työelämä
Ulkonäkö
Uskonto ja hengellisyys
Vaikeus hyväksyä itseään
Vertaistuki
Yhteiskunta, lainsäädäntö
Yksinäisyys