Aikuisen identiteettikriisi

Hei.
Olen aikuinen, yli 40-vuotias mies ja elänyt koko elämäni vahvasti heterona. Ystäväni ovat heteroita, asuinalueeni on hetero, autoni ja lemmikkini ovat heteroita. Minulla ei ole koskaan ollut suhteita miesten kanssa, vaikka olenkin siihen viittaavia tunteita tunnistanut itsestäni jo pitkän aikaa.
En halua luopua elämästäni julkiheterona, koska pidän tästä elämäntyylistä. Jos tulisin jotenkin kaapista ja kertoisin olevani homo tai bi tai jotain muuta, uskon, että katuisin sitä. Siksi en halua julkisesti ilmoittautua minkään seksuaalisen suuntauksen edustajaksi. En myöskään estele, jos joku analysoi minut heteroksi.
Pienen ongelman tekee kuitenkin se, että en osaa tavata miehiä. Haluaisin sitä seksuaalisen minäni toteuttamiseksi, mutta en tiedä, missä ja miten tapaisin muita samanhenkisiä miehiä salassa. Onko minun siis tehtävä päätös julkihomouden ja julkiheterouden välillä, jos mielin miehelävierailuille? Vai löytyykö jokin seksuaalisosiaalisen toiminnan välimuoto, josta en vain tiedä? Minusta tuntuu joskus, että olen ainoa ihminen tämän ristiriidan parissa, vaikka uskonkin, etten ole.
Tämä ongelma voi olla monien mielestä aika outo ja ymmärrän, jos se herättää ihmetystä tai negatiivisiakin tunteita. Näen asian kuitenkin niin, että identiteettini muodostuu aatteista ja kokemuksista ja nyt minusta puuttuu jotain.

Kysynyt Pek

Vastaus

Hei
Olet jo pidemmän aikaa tunnistanut halua olla seksuaalisessa kontaktissa toisen miehen kanssa. Määrittelet itsesi sosiaalisesti julkiheteroksi ja haluat että sellaisena sinut nähdään jatkossakin. Pohdit sitä onko tästä asetelmasta käsin mahdollista lähestyä toista miestä toteuttaaksesi seksuaalista minääsi. Sinusta väillä tuntuu että olisit ainoa ihminen tämän ristiriidan kanssa.

Et suinkaan ole ainoa mies jolla on aivan vastaavat ajatukset mielessään. On olemassa koko joukko miehiä jotka muodostavat heterosuhteita ja jotka näyttäytyvät muille täysin heteroina vaikka heillä olisi seksuaalisia tuntemuksia (myös) miehiä kohtaan. Moni heistä haluaa säilyttää heterostatuksensa toisten silmissä siinäkin tapauksessa että heillä on ollut miesten välisiä seksuaalisia/eroottisia suhteita. Osa toteuttaa miesten välistä seksuaalisuuttaan mm. ulkomaan matkoilla käymällä siellä esim. homobaarissa, homosaunassa tai ulkona olevilla cruising –alueilla. Osa taas rakentaa kotimaassa salaisen suhteen netin välityksellä. Näillä miehillä on toisin sanoen kaksoiselämä, julkiminä ja salattu minä. Osalle se tuottaa onnistumisen kokemuksia ja elämän hallinnan tuntemuksia, osalle siitä kuitenkin ajan myötä kehittyy stressiä ja paljastumisen pelkoja. Varsinkin silloin kun mies elää avio/avoliitossa naisen kanssa, salaisten suhteiden ylläpito edellyttää suurta varovaisuutta ja turvaseksin ehdotonta noudattamista. Suurin stressi tulee kuitenkin siitä että joutuu miettimään miten minulle käy, jos salattu seksuaalinen toimintani tulee tavalla tai toisella ilmi. Osa kantaa myös syyllisyyttä omasta epärehellisyydestään ja puolison pettämisestä. Tällainen stressi vähenee olennaisesti jos on voinut kertoa kumppanilleen että kaipaa kontaktia myös samaa sukupuolta oleviin.

Seksuaaliset identiteetit ovat aina historian ja kulttuurin myötä rakentuvia luokitteluja ja ne ovat itse asiassa jatkuvassa muutoksessa. Ne vain hyvin vajavaisesti kuvaavat yksiön kokemusmaailman moninaisuutta. On itse asiassa paljon ihmisiä, joilla on eroottisia/seksuaalisia/romanttisia tunteita samaa sukupuolta olevia kohtaan ilman että he omaksuisivat itselleen homoseksuaalin identiteettiä. Osalle siinä on kyse oman sosiaalisen statuksen ja hyväksyttävyyden varmistamisesta, osalla on kyse siitä että heillä ei ole tarvetta sen perusteella luokitella itseään. Monille taas esimerkiksi homon, biseksuaalin tai heteron identiteetti luo turvaa ja mahdollisuuden löytää kaltaisiaan ja puolustaa omia oikeuksiaan. Kullakin miestä on oikeus omanlaisen identiteetin määrittelyyn omiin tuntemuksiin, kokemuksiin ja arvoihin liittyen. Yksilön ihmisoikeuksien ja seksuaalioikeuksien näkökulmasta kullakin on oikeus omanlaiseen seksuaalisuuteen, sen toteuttamiseen ja nimeämiseen edellyttäen että ei toiminnallaan loukkaa kenenkään seksuaalioikeuksia (joihin kuuluu oikeus koskemattomuuteen). Setan tavoitteena on ollut edesauttaa sellaista kehitystä, että kenenkään ei tarvitse pelätä oman seksuaalisen suuntautumisensa esilletuloa ja että kaikkia kohdallaan eri yhteyksissään yhdenvertaisesti riippumatta hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan tai identiteetistään.

Jussi Nissinen