Toivotonta löytää kumppania

Moro!

Miksi kaikki ihmiset eivät löydä kumppania, vaikka haluaisivat? Itse kuulun tähän kategoriaan. Olen yli 33-vuotias heteroromanttinen aseksuaali cismies. Tarkemmin voisin sanoa olevani apothiseksuaali (aseksuaali + seksin suhteen torjuva), koska seksi suorastaan pelottaa jo ajatustasolla. Olen siis toki edelleen neitsyt.

Kuulin aseksuaalisuudesta, kun olin vähän yli 20-vuotias. Aseksuaalin identiteetin löytäminen helpotti oloa huomattavasti. Kesti kuitenkin kauan, että uskaltauduin miitteihin tapaamaan toisia aseksuaaleja. Asperger-diagnoosinkin sain. Olin hieman alle 30.

Olen sittemmin käynyt miiteissä, tukiryhmissä ja sateenkaaritapahtumissa yhteensä ehkä noin 20 kertaa / vuosi. Olen joskus laittanut ilmoituksia mm. Nörttityttöjen seuranhakusivulle ja OkCupidiin. Vastauksia ei ole koskaan kuulunut. Joskus ajattelen, että kaikki ihmiset ovat ikään kuin Hollywood-julkkiksia - tällaisen "taviksen" tavoittamattomissa. Kerran olen pussannut - se tapahtui 30-vuotiaana. Mistä voisin löytää kumppanin, vai onko kannatusta enää nähdä vaivaa asian eteen?

Pitääkö minun alkaa näytellä ihan toista ihmistä, jotta joku voisi rakastua minuun? Olen mielestäni rehellinen ihminen enkä halua elää mitään kulissielämää. Tuntuu, että en kelpaa sellaisena kuin olen. Seksikokemuksia en oleta toki ikinä saavani, koska jo käsi kädessä kävely jonkun kanssa tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta.

Monesti tuntuu tosi pahalta, kun monille muille kumppani löytyy melkein sormia napsauttamalla. Erityisen pahalta tuntuu, jos ihmisiä tai eläimiä huonosti kohteleva ihminen löytää kumppanin. Eikö rakkaus perustukaan siihen, että ollaan yhdessä turvallisen ja hauskan ihmisen kanssa?

Kysynyt Itku pitkästä surusta?

Vastaus

Hei

Kaipaat turvallista ja hauskaa ihmistä rinnallesi. Se on aivan kohtuullinen odotus. Valitettavasti monen kohdalla ennättää tulla useampikin itku ennen kuin tapaa ihmisen, jonka kanssa tasapainoisen rakastavan suhteen rakentaminen pääsee käyntiin. Näin on erityisesti asian laita silloin, jos ei satu olemaan ”standardien mukainen” ihminen. Mietit sitä, pitäisikö sinun alkaa näytellä toista ihmistä, jotta joku voisi rakastua sinuun. Toivottavasti ei, sillä varmasti se kävisi ajan mittaan hyvin raskaaksi, kun ei voi olla oman itsensä toisen seurassa. Sanoisin että pikemminkin toisin päin: uskaltaudu olemaan oma itsesi niin silloin olet todennäköisesti paljon kiinnostavampi kuin ”keskimääräinen ihminen”. Toki itseään kannattaa aina kehittää siten että toisaalta on aidosti oma itsensä ja toisaalta osaa olla empaattinen toista kohtaan ja kiinnostunut hänen maailmastaan.

Netin kautta moni yrittää löytää sitä oikeaa. Valitettavasti netin kautta koko persoona ei pääse esille vaan ilmoitusten kautta tuleva kuva toisesta on aina melko kapea. Usein kiinnostuksen herättää jokin pieni vivahde toisessa ja sitä on vaikea itse tietoisesti ilmaista. Siksi arvelen, että edelleenkin parhaiten ihmiset tutustuvat edelleenkin kasvokkaisissa kontakteissa.

Kerrot käyneesi erilaisissa tukiryhmien ja sateenkaari-ihmisten tapaamisissa noin 20 kertaa vuodessa viimeisen kolmen (?) vuoden aikana. Et kerro siitä, miten olet viihtynyt noissa tapaamisissa. Monille tie parisuhteeseen on edennyt niin että on esim. vertaisryhmien kautta saanut itselleen hyviä ystäviä ja sitten näin muodostuneen verkoston kautta lopulta löytyy se mielenkiintoinen ihminen. Juju tässä on se, että ystävyyssuhteita rakennetaan yleensä sellaisten ihmisten kanssa, joiden parissa viihtyy. Usein yhdistävä tekijä on saman maku joidenkin asioiden suhteen ja ehkäpä myös samansuuntainen arvomaailma. Tämä onkin otollinen maaperä sille, että kun tämä ystäväverkosto vähitellen laajenee tai on kontaktissa ko. ystävien muun verkoston kanssa, niin se kiinnostava ihminen lopulta löytyy. Tutustumista silloin helpottaa se, että kukin on oppinut hyväksymään toisensa melko lailla sellaisena kuin mitä he ovat, jolloin kukin voi ilmentää itseään monipuolisesti, esittämättä jotain roolia, jolloin he ovat helpoiten lähestyttävissä.

Suosittelen siis sitä, että et jää kotiin itkemään ja katkeroitumaan vaan hakeudut niiden ihmisten luo, joiden seurassa sinun on hyvä olla ja joiden seurassa voit olla muille hyvä. Silloin sinä pääset parhaiten kukoistamaan, tuomaan parhaat puolesi esille. Joku päivä vastaasi kyllä tulee se ihminen, jota et saa mielestäsi ja joka myös tuntee vetoa sinua kohtaan. Tässä me tarvitsemme kärsivällisyyttä. Ei ole lainkaan harvinaista, että ensimmäinen kumppani löytyy yli 35 -vuotiaana.

Kerrot olevasi heteroromanttinen aseksuaali cismies, tarkemmin vielä apothiseksuaali (aseksuaali + seksin suhteen torjuva), koska seksi suorastaan pelottaa jo ajatustasolla. Siten kerrot, että seksikokemuksia et oleta toki ikinä saavasi, koska jo käsi kädessä kävely jonkun kanssa tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta. Tästä jää hieman epäselvä kuva siitä, että haluaisitko kuitenkin päästä myös seksikontaktiin, vaikka se herättää torjuntaa. Tämä sinun kannattaa tarkentaa itsellesi. Kun se viehättävä sinusta kiinnostunut ihminen lopulta löytyy, niin silloin toki voit sanoa, että alussa käsi kädessä kävely tuntuu kiinnostavalta ja jännittävältä ja että myöhemmin voitte yhdessä sopia siitä, tutustutteko myöhemmin myös keskinäiseen aistilliseen tai seksuaaliseen kontaktiin ja miten siinä voi edetä. On kummankin etu, että molemmat tietävät heti alussa mikä on toiselle mukavaa ja mikä pelottavaa ja mitä kohti kumpikin haluaa edetä. Aluksi kannattaakin varata aikaa keskinäiseen tutustumiseen ja turvallisuuden rakentamiseen. Se voi luoda otollista pohjaa sille, jos sitten haluatte tutustua siihen miltä keskinäinen aistillinen koskettelu, keskinäinen eroottinen koskettelu ja mahdollisesti myös seksuaalinen koskettelu ja yhdyntä tuntuvat. Siinä voi halutessaan edetä hyvinkin pienin askelin, mutta siitä ei tarvitse tehdä ”pakkopullaa” jos se ei maistu tai herättää torjuntaa.

Lisään tähän loppuun sen, että vaikka nuo termit aseksuaali (henkilö ei koe seksuaalista vetoa toisia kohtaan) apothiseksuaali (aseksuaali ja seksin suhteen torjuva) auttavat itsensä ymmärtämisessä, niin on hyvä huomata, että ne antavat edelleenkin vain karkean kuvan yksilön suhteesta seksuaalisuuteen, koska se on aina yksilöllinen kooste. Sen vuoksi on hyvä aina itsestään kertoessaan toiseen tutustumisen yhteydessä lisätä se, mitä nuo termit itselle merkitsevät ja millaisia odotuksia itsellä on seurustelun ja seksuaalisuuden osalta.

Jussi Nissinen