Seksuaaliset mieltymykset

Mieheni jäi kiinni siitä, että oli Line-sovelluksessa tekstaillut shemalen kanssa. Mieheni oli vastaanottanut tältä henkilöltä videoita missä tämä nainen/mies masturboi ja laukeaa itsensä päälle. Tähän mieheni oli vastannut "i miss that cock in my mouth ;)" Keskustelimme asiasta ja mieheni vertasi tätä pornon katseluun eikä kuulemma ole kyseistä henkilöä fyysisesti koskaan tavannut. (Mieheni asui Thaimaassa n. neljä kuukautta pari vuotta sitten) Kysyin mieheltäni miksei sitten katsonut normi pornosivustolta kyseistä kategoriaa vaan tekstaili tämän henkilön kanssa seksuaalisesti ja yritti valehdella seksuaaliväritteisistä viesteistäänkin. Miestäni kuullemma hävetti tämä kategoria (shemale) Kysymykseni siis kuuluu että pitäisikö minun huolestua? Lasketaanko tämä pettämiseksi? Itseäni ei moinen kategoria häiritse, vaan tämä tekstailu tietyn henkilön kanssa. Mieheni yritti vakuutella ettei tiennyt tämän loukkaavan minua eikä ikinä pettäisi minua. Rakastaa minua enemmän kun mitään muuta koskaan aiemmin. En osaa itse käsitellä asiaa..
Lue vastaus
Hei!
Olen 20-vuotias nuori aikuinen.
Mua on mietityttänyt yksi tilanne, joka tapahtui pari viikkoa sitten kumppanini kanssa.

Kumppanini on ensimmäinen seurustelukumppanini. Ollaan oltu yhdessä vajaa vuosi.
Suhteemme on mielestäni (ja myös kumppanini mielestä) ollut tasapainoinen ja kaikinpuolin hyvä. Kumppanini on mulle tosi tärkeä ja läheinen ja olen voinut luottaa häneen tosi paljon.

Pari viikkoa sitten meillä oli riitatilanne. Tätä ennen ollaan ratkaistu erimielisyydet yms. rakentavalla keskustelulla. Mutta nyt aika yksinkertaisesta ja pienestä erimielisyydestä keskustellessa keskustelu muuttuikin huudoksi ja riidaksi ja "päättyi" siihen että kumppanini löi mua kasvoihin.
Pelästyin sitä tosi paljon ja kumppaninikin pelästyi ja pyysi heti anteeksi ja kyseli, olenko kunnossa.
Seuraavana päivänä oli poski turvonnut ja mustelmilla, sen verran kovaa hän läpsäisi.

Ollaan harastettu sellaista seksiä, jossa olen halunnut että hän mm. lyö mua.
Mutta tämähän on toki ihan eri asia ja erilainen tilanne ja mm. lyöminen on sitä mitä haluan hänen tekevän ja se on täysin suostumuksellista.

Ei olla kovinkaan paljoa puhuttu kumppanini kanssa tästä tilanteesta ja mulla on nyt todella epävarma olo.
Kumppanini on toki edelleen mulle tärkeä, mutta tämä tilanne vähensi luottamustani häneen todella paljon.
Tuntuu etten voi enää millään tavoin luottaa häneen samalla tavalla kuin ennen.
En tiedä mitä pitäisi tehdä?
Lue vastaus
Hei,
minulla on 13 vuotta täyttänyt poika, jonka olen huomannut pukevan yöksi päälleen minun rintaliivini ja toppini. Lapsi on aina ollut hiljainen, hieman arka, eikä lainkaan kiinnostunut puhumaan minulle mistään seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista

Olen yhtäaikaa hämmentynyt, huolestunut ja myös kieltämättä hieman huvittunut. Mitä mieltä olette pitäisikö minun ohjata häntä jonnekin keskustelemaan vai antaa olla vielä ihan rauhassa omiin tuntemuksiinsa syventyen?
Lue vastaus
Onko väärin haluta toisen naisen kanssa strap on -seksiä siinä mielessä, että kyse on todellakin seksuaalisesta tarpeesta/seksuaalisuuden toteuttamisesta, jota ilman tunnen lopulta jääväni jotakin vaille, ei pelkästään mukavasta lisäelementistä seksielämässä? Koen syyllisyyttä siitä, että tarvitsen jotakin mikä menee "ohitse" siitä, mitä naisella on itsellään, omassa kehossaan. Pelkään aiheuttavani riittämättömyyden tunnetta toiselle.
Lue vastaus
Hei!
Olen 45v-perheellinen mies ja olen jo vuosia harrastanut ristiinpukeutumista ja erilaisia kumiasuja.
Nykyään tuntuukin, että nk. nakuna kiihottuminen on niinikään erityisen vaikeaa. Harrastukseni koskee vain asusteita, en ole transsukupuolinen, en käytä peruukkeja jne.

Olen harrastanut pitkälti itsekseni, mutta viime vuosina olen etsinyt myös saman henkisiä harrastajia sex-kumppaneiksi, toisen satunnaisia, toisen säännöllisempiä. Kaikki heistä ovat olleet miehiä, mukavia ja turvallisia kokemuksia, hekin usein myös ukkomiehiä.

Itseasiassa, tällaisia miesten välisiä sex-kokemuksia ja kumppaneita on viime vuosien aikana kertynyt enemmän kuin mitä naiskumppaneita yhteenlaskettuna koko aikuisiän aikana.

Nakusexiä en miesten kanssa voisi harrastaa vaan johde tulee asujen kautta, En tunne seksuaalista vetoa miehiä kohtaan sinänsä. Terveydestä olen aina huolehtinut myöskin.

Vaimoni kanssa seksi-elämä on alkuvuosien jälkeen ollut laimeaa ja nyt ruuhkavuosien (lapset 3 ja6 v) aikana entistäkin laimeampaa. Arki muuten pyörii mukavasti ja viihdymme toistemme seurassa erinomaisesti ja meillä on mukavaa. Hän on seksuaalisuudeltaan melko lailla viileä ja olen tavallaan kyllästynyt olemaan jatkuvasti aloitteentekijä. Näissä asioissa keskusteluyhteyttä ei muutenkaan ole koskaan ollut. Hän kokee asiat vaikeina, enkä itsekään juuri näistä asioista tykkää puhua.

Asiaa ei ainakaan helpottanut se, että vaimo löysi asuvarastoni ja yhteydenpitovälineeni. Silloin asiasta keskusteltiin ja tunsin eräänlaista helpotusta, koska salailu oli päättynyt ja minulla on selkeä syy lopettaa harrastus. Näin luulin. Muutama viikko menikin ihan ok. Lupasin hävittää asusteet, en tehnyt näin, siirsin ne vaan turvallisempaan paikkaan ja hankin myös uuden yhteydenpitovälineen. Eipä aikaakaan, kun sama ralli oli taas päällä.

Nyt tosin tuntuu, että asia on mennyt vielä huonompaan suuntaan, sillä käytännön asioita tulee lykättyä, että ehtii sex-juttuja harrastamaan. Netissä saattaa päivästä vilahtaa äkkiä 6-7 tuntia ihan porno-ja chatti sivuilla itseään tyydyttäen ja seuraa etsien.

Olen useasti tehnyt pyhän päätöksen, että nyt se on loppu. On se, parikin tuntia jopa ja sen jälkeen tilanne alkaa taas lipsua käsistä.

Olen voimakkaasti visuaalinen ihminen ja varsinkin kesäaikaan joka paikassa on ärsykkeitä, jotka ajavat sivuraiteelle. Sivuraiteelta ei pääse pois kuin itsetyydytyksen kautta.

Tyydytän itseäni lähes päivittäin, joskus useampia kertoja päivässä. Tiedän, että se auttaa siirtämään ajatuksia seksistä ja fetisseistä ja sitä kautta pystyn hoitamaan nk. normaalejakin asioita.

Uskon, että vaimoni olettaa minun parantaneeni tapani ja mielelläni olisin hänen uskonsa arvoinen.
Tunteitani kun olen tutkiskellut, niin vakioseuralaisten luona vierailuista ei enää tule edes huono omatunto, kuten joskus aiemmin. Toki sitä miettii, että pitikö sitä taas langeta, mutta so not, sanoisi Nykänen. Uudet tuttavuudet ja ensivisiitit saattaa hetken mieltä kaivertaa, mutta kun himo taas nousee, asia unohtuu ja kaikki tuntuu hyvältä.

Olen myös useasti suunnitellut hävittäväni asusteet ym. rekvisiitan, tämä on jäänyt suunnitelmaksi ja itseasiassa rekvisiitan määrä tuntuu pikemminkin kasvavan.

Haluaisin kovasti päästä asian yläpuolelle, sillä tämä haittaa arkiaskareita, työntekoa (työssäni voi pitkälti määrätä työajat), lasten kanssa oloa ja ylipäätään perhe-elämää, sosiaalisista suhteista puhumattakaan. Jos vapaa-aikaa on itselle, menee se seksin parissa vaikka muutakin tekemistä olisi.

En ole varma, haluanko näistä asioita puhua naamatusten tai edes puhelimessa kenenkään kanssa. Koen asian tavallaan hävettävänä eritoten toistuvien lankeamisten johdosta.

Mitäs pitäs tekemän?
Kiitos
Lue vastaus
Olen 21v jätkä ja fetissi/fantasianani on exhibitionismi ja kiihotun siitä todella paljon kun minua katsellaan, mutta miten sitä olisi mahdollista tehdä siten ettei häiritse muita eli miten sitä tulisi toteuttaa?
Lue vastaus
Hei! Olen Kohta 20 V Täyttävä Tyttönen Ja Minä Mietin Että Olenko Bi? Minua Kiinnostaa Ihan Hirveästi Shemalet Ja Trans Miehet... Kiihotun Todella Paljon Shemale Pornosta, Minusta olisi Ihanaa Olla Shemale Myös Itse. En Kiihotu Enää Tavallisista Hetero Miehistä, Vaan sen Pitää Olla Shemale. Olenko Sairas Tai Hullu Jos Tykkään Shemaleista? En Tykkää Enää Tavallisista miehistä, He Suorastaan Inhottavat Minua. Ja Tykkään Etenkin Aasialaisista Shemaleista Ja Miehistä, En voi Sietää Suomalaisia Miehiä, Nimittäin He Ovat Jotenkin Erinlaisia? Tarvitsen Apua, Olen Monta Vuotta Pohtinut Tätä Asiaa. PS: Ja Olen Koukussa Pornoon... APUA! Tarvitsen apua !
Lue vastaus
Olen hiukan hämilläni omasta sukupuolisuudestani. Olen myös alkanut käyttää naisten sukkia. Voiko jo sanoa, että ollen transseksuaali? Haaveilen että minulla olisi naisen nimi.
Lue vastaus
Olen 19-vuotias tyttö. Olen tässä viimeisen vuoden ajan miettinyt aika aktiivisesti omaa sukupuoltani ja seksuaalisuuttani (ja varmaan aiemminkin olen asiaa jotenkin ajatellut, mutta noin vuosi sitten asia iski häiritsemään voimakkaasti). Jos jommassa kummassa on jotain normaalista poikkeavaa, niin olen kyllä vielä todella syvällä kaapissani.

Ylipainoni takia minun on muutenkin vaikea hyväksyä kehoani, mutta en tiedä onko tässä myös se ongelma, etten pidä naisellisista muodoistani. Minulla ei ole kokemusta millään tavalla seksistä, enkä muutenkaan ole seurustellut ikinä.

Katson nykyään usein lesbopornoa. Mutta välillä on myös aikoja, jolloin katson miehen ja naisen välistä seksiä ja välillä jopa miesten välinen seksi on kiihottanut. Huomasin tässä lähiaikoina, että olen katsonut muutamankin naisen muotoja oikeassa elämässä ja ajatellut esim. että tolla on jotenkin hyvä perse. En käsitä ajatuksiani naisia kohtaan ja minua kuvottaa ajatella mahdollisuutta, että haluaisin naisen kanssa tehdä jotain, vaikka toisaalta en tiedä onko se se, mitä haluan. En osaa kuvitella "ottavani suihin" kummaltakaan sukupuolelta, tai no osaan ehkä kuvitella, mutta en tiedä houkuttaako se sinällään. Toki tajuan, ettei kaikkia kiinnosta suuseksi. Mutta toisaalta minulla itselläni ei olisi mitään ongelmaa, jos joku antaisi suuseksiä minulle.

Joskus olen ehkä ajatuksissani laittanut itseni miehen asemaan, enkä tiedä haluaisinko oikeasti olla jollain tapaa miehen roolissa vai onko se se miehen kroppa, joka kiihottaa kuitenkin. Minulla ei sinällään ole mitään ongelmaa alapääni kanssa, vaikka joskus olenkin leikitellyt ajatuksella, että entä jos siinä tilalla olisikin penis. Joskus kun olen katsonut miehiä hieman "sillä silmällä" niin olen alkanut ajatella, että ajattelenko kyseisen miehen oikeasti hyvännäköiseksi vai ihailenko vain kyseisen miehen tyyliä ja haluaisinko olla samanlainen. En ole kovin naisellinen ja periaatteessa haluaisin pukeutua miehellisemmin.

Minulla riittäisi monelta muultakin kantilta kertoa tästä aiheesta mutta päätin kertoa tällä kertaa hieman erikoisempaa kautta asioita. Minua häiritsee minun ajatukseni, enkä tiedä mikä olisi se oikea "minä". Olen kuitenkin tullut enemmän ja enemmän siihen ajatukseen, että jollain tapaa haluaisin olla miehisempi, mutta miten pitkälle haluaisin viedä sen niin en tiedä. En oikein pääse "testaamaankaan" mikä tuntuu hyvälle, koska olen niin syvällä "kaapissa" enkä pysty edes kuvittelemaan, että kertoisin jollekin läheiselle ajatuksistani. Minua hämmentää ajatukset sukupuoliakin kohtaan, että tavallaan, mitkäköhän on niitä oikeita mieltymyksiä... pääni hajoaa tän kaiken takia, joten toivon että saisin edes jotain pienoista vastausta tähän kaikkeen...
Lue vastaus
Hei

Olen 30-vuotias mies ja pääsin naisen kanssa harrastamaan seksiä ensimmäisen kerran vasta hetki sitten. Kyseessä on siis ensimmäinen seksikokemukseni ylipäätänsä. Ongelmaksi muodostuu kiihottumisvaikeus. Minun on vaikea saada erektiota ja uskon, että se johtuu siitä, että en meinaa kiihottua kunnolla.

Minulla on myös fetissi, jota olen toteuttanut itseni kanssa "runkkaamalla" useita vuosia. Nyt pelkoni on se, että tämä fetissi on mennyt niin pitkälle, että normaalissa seksuaalisessa yhteydessä en enää kiihotu kunnolla.

Onko tähän jotakin ratkaisua, jotta pystyisin kiihottumaan paremmin ns. normaaleista asioista. Koen, että tämä tulee vaikuttamaan minun elämän laatuun todella negatiivisesti ja samalla vaikeuttaa kumppanin etsintää ja valintaa, koska käytännössä siinä pitäisi mennä fetismi edellä. Itse fetismin kanssa olen sinut.
Lue vastaus
Hei olen 27 vuotias mies. Tykkään pukeutua naisten leveälahkeisiin treenihousuihin. Käytän niitä julkisesti ja myös itsetyydytyksessä. Onko se normaalia että kiihottuu kyseisistä housuista tosi paljon varsinki materiaalista?
Lue vastaus
Olen yläasteikänen nuori, kiihotun katsellessani lihavien miesten/poikien kuvia, mutta en kiihotu katsellessani normaalivartaloisten miesten kuvia. En myöskään juurikaan kiihotu tytöistä, ainakaan huomattavasti. Olen ihastunut aina vain tyttöihin. En koe ihastumisen tunteita poikiin. Mikä siis ns. olen?
Lue vastaus
Hei!

Haluaisin saada asiallista tietoa fetisismistä. Tämä tiedontarpeeni on herännyt nykyisessä seurustelusuhteessani, jossa kumppanillani on parikin erilaista fetissiä. Tietynlaisiin vaatekappaleisiin ja tiettyyn kehonosaan/piirteeseen liittyen.

Sinänsä fetissit ovat minulle ihan ok ja kiinnostaviakin, joskin omakohtaisesti outoja. Eniten hämmentää se, miten haltioissaan kumppanini saattaa tarkastella sitä kehonosaa minussa, joka on hänen fetissinsä. Tavallaan se tuntuu imartelevalta, sillä kumppanini selvästi pitää ja nauttii siitä. Toisaalta huomaan välillä kokevani oloni hieman vaivautuneeksi, sillä hetkellisesti saatan tuntea, ettei minulla henkilönä ole siinä tilanteessa väliä, vain sillä kehonosallani. Esim. seksissä haluaisin kokea olevani haluttava, enkä vain, että tämä yksi piirre minussa on haluttavaa/kiihottavaa.

Olen jonkin verran fetisseistä lukenut netistä, mutta mielelläni kuulisin lisää tai ottaisin vastaan asiallisia linkkejä. Mietityttää myös se, mistä fetissit saavat alkunsa?
Lue vastaus
Tervehdys,
Kirjoitan teille saadakseni neuvoja tilanteeseen johon olen joutunut avovaimoni kanssa.
Olen 50v mies, ei omia lapsia, avovaimollani on kaksi, toinen on jo muuttanut kotoa. Olemme seurustelleet 16 vuotta.

Olen jo kauan pitänyt siitä, kun naiset käyttävät seksikkäitä alusasuja niin kuin sukkanauhat, korsetit jne. Noin 10 vuotta sitten kiinnostuin myös ns. muokkaavista alusasuista kuten esim. korkeavyötäröalushousut. Vähän myöhemmin kiinnostuin myös latex alusasuista.

Avovaimoni ei ollut kiinnostunut käyttämään sellaisia, hänen mielestään ne olivat vastenmielisiä, hänen mukaan en rakastelisi hänen kanssaan vaan niiden alusasujen kanssa. Olin kuitenkin niin kiinnostunut niistä että ostin niitä itselleni. Pidin niitä salaa, kun ketään ei ollut kotona, ja masturboin, tuntui todella kiihottavalta pukea ne päälle. En ole kuitenkaan kiinnostunut pitämään naisten vaatteita muuten kuin seksin tai masturboinnin aikana.

Meni muutama vuosi ja avovaimoni suostui siihen, että minä pidän näitä naisten alushousuja päällä kun rakastelimme, ei joka kerta, enkä itse myöskään halunnut joka kerta pitää niitä. Oli todella kiihottavaa pukea ne päälle ennen rakastelua, sydän löi nopeasti, kädet tärisivät. Kun käytin näitä asuja yksin, en saanut yhtä kiihkeätä tunnelmaa. Suosikkini ovat yhdet kumihousut penisputkella, pitkän neuvottelun jälkeen avovaimo suostui siihen, että käytän niitä seksin aikana. Tuntuu todella hyvältä rakastella ne päällä, tunsin orgasmin tulevan monta minuuttia ennen kuin laukean.

Nyt kuitenkin asiat ovat jostain syystä muuttunet. Avovaimoni haluaa, että poltan kaikki alusasuni, tai muutan omaan asuntoon ja puen ne seksinuken päälle ja rakastelen sitä. En haluaisi, että suhteemme loppuu tällaisen asian takia, mutta mikä neuvoksi, en myöskään haluasi luopua alusasuharrastuksestani. Voiko tällaisien fetissin saada loppumaan jollain tavalla, miten voisin päästä siitä irti? Onko jotain hyviä neuvoja tällaiseen ongelmaan?
Ps.
Unohdin viestissäni sanoa, että käytän näitä asuja harvoin seksin aikana, ehkä noin 10% kerroista. Kumihousuja olen käyttänyt vain 3 tai 4 kertaa. Harrastamme seksiä verrattain usein, hyvinä aikoina joka päivä, yleensä joka toinen, jos menee yli viikko ilman, silloin on jotain tapahtunut, esim. riidelty jostain.
Lue vastaus
Olen ollut jo muutaman vuoden onnellisesti naimisissa mieheni kanssa. Mieheni on aina ollut ainutlaatuinen ja täydellinen silmissäni ja jo suhteen alkuvaiheessa vakuutti minulle, että on erilainen kuin muut miehet, koska tiesi että suhtaudun miehiin epäillen enkä luottanut miehiin omien huonojen kokemusten perusteella. Siinä sitten mentiin naimisiin parin vuoden seurustelun jälkeen ja nyt oltu jo muutama vuosi ERITTÄIN onnellisesti naimisissa ja alettu lapsia suunnittelemaan kunnes mieheni tiputti maailmani romuttavan pommin niskaani. Sain tietää tästä, koska jostain syystä tunsin voimakasta tarvetta kysyä asiasta. Ennen minua hän( silloin 20-30v) on tuntenut vetoa alaikäisiin tyttöihin, kuulemma yläasteikäisiin. Ajatus tyttöjen ulkonäöstä ja viattomuudesta on kiehtonut. Ei koskaan ole tehnyt mitään, esimerkiksi katsonut lapsi pornoa tai lähestynyt alaikäisiä, koska on aina tiennyt asian vakavuuden, mutta ajatuksen tasolla silti ollaan oltu. Minulle tämä on automaattinen pedofiilin leimaus! Kuulemma tunne on täysin kadonnut minut tavattuaan. Ja kuulemma hän pystyy olemaan varma ettei sellaisia ajatuksia enää ikinä tule. Tiedän, ettei suhteemme tule enää ikinä olemaan samanlainen, mutta miksi silti tuntuu niin vaikealta luopua ihmisestä jonka vuoksi olisi ollut valmis kuolemaan ja rakkaus on ollut elämää suurempaa ja taianomaista? Onko miehillä tuollaiset asiat normaaleita? Onko kyse pedofiliasta? Voiko pedofiliasta parantua? Tarvitseeko minun hävetä itseäni jos valitsen jatkaa avioliitossani?

Mitään rikosta ei siis ikinä ole tapahtunut ja tiedän, ettei ikinä tulisi tapahtumaankaan, koska tiedän mieheni olevan järkevä ihminen joka erottaa oikean väärästä. Ja jos kyse olisi jostain muusta miehestä olisin sitä mieltä, että kuhan EI IKINÄ TEE mitään niin kaipa se on jokaisen oma asia, mutta nyt on kyse omasta miehestä. En pysty kertomaan kenellekään asiasta ja tarvitsen kipeästi jonkun mielipiteen, että pystyn tekemään joitakin päätöksiä tulevan suhteen. Tällä hetkellä olen täysin hukassa ja avuton.
Lue vastaus
Olen 24-vuotias nainen ja jo pitkään identifioitunut biksi. En ole kuitenkaan liiemmin tuonut suhtautumistani esille. Olen aiemmin ollut sitä mieltä, että pyrin suhteisiin vain miesten kanssa, koska niin on helpompi; tämä kuulostanee setalaisten korvaan rajoittuneelta ja niin se onkin, mutta omassa tuttavapiirissäni päätös on mielestäni ymmärrettävä. Olen kyllä kysyttäessä vastannut aina rehellisesti ja muutaman läheisen kanssa saanut purkaa tuntojani enemmän.

Viime aikoina olo on ollut levoton ja masentunut ja olen alkanut kyseenalaistaa sekä omia ajattelumalleja sekä suuntautumistani. En ole ollut ikinä vakavassa parisuhteessa, vähemmän vakavia on ollut muutama. Nämä suhteet ovat olleet varsin epätyydyttäviä. Seksi ei ole tuntunut erityisen hyvältä, vaan olen saanut nautintoa lähinnä haluttavana olemisesta ja alistumisesta. En tiedä olinko yhdestäkään näistä miehistä todella kiinnostunut vai oliko kyse jostakin ihan muusta, halusta olla parisuhteessa koska muutkin tai halusta olla haluttava. Ylipäänsä kiinnostun ihmisistä seksuaalisessa mielessä äärimmäisen harvoin - ja jos olen rehellinen, niin kyllä ne ovat useimmiten naisia. Olen miettinyt aseksuaalisuuttakin, kai siinäkin on jonkinlaisia asteita? Seksin ajatus abstraktilla tasolla ja eroottisissa tarinoissa kiihottaa, mutta en pysty kiihottumaan kenenkään todellisen ihmisen ajattelusta, enkä koskaan ole saanut orgasmia.

Huomaan myös ajattelevani, että ehkä minä vain tarvitsen parisuhdetta vähemmän kuin ihmiset yleensä. Ehkä en tarvitse parisuhdetta? En tiedä. Minun on ollut vaikea ymmärtää ihmisten ahdistumista sinkkudesta, minullahan on laaja ystäväpiiri. Tiedän ahdistuvani lähinnä sen vuoksi, että mitä vanhemmat ja ystävät ajattelevat, kun en ole ikinä seurustellut. Säälivätkö ne, jos olenkin yksin? Minä olen usein ajatellut, että hyvät ystävät ja ystävien lapset riittäisivät minulle, jos vain voisin olla varma, että heillä on minulle aikaa, kun olemme vanhempia ja muilla on perheet... onko tällaiselle sanaa, tarvitseeko sille olla? Pelkään kyllä yksin jäämistä, ja heikkoina hetkinä olen vakuuttunut, että hommaan heterosuhteen ja lapsia vain välttääkseni sen.

Huomaat, että ajatukseni ovat sekavia. En osaa tunnistaa, onko kyse siitä, että olenkin lesbo (tai ainakin enemmän sinnepäin) vai onko vain niin, etten ylipäätään oikein kiinnostu ihmisistä samalla lailla kuin muut.

Mieleni tekisi tavata muita bi-naisia ja lesboja ja tunnustella, että ovatko omat kokemukseni ja ajatukseni heidän kanssaan samanlaisia. Myös aseksuaalisuudesta olisi hyvä saada puhua jonkun kanssa, tunnustella että sopisiko se minuun. Olen harkinnut, että etsisin satenkaariväkeä ihan Helsingin yöelämästä, mutta tämä on lopulta niin pieni kaupunki. En välittäisi avata pohdintaani koko tuttavapiirilleni ennen kuin tiedän itse enemmän.
Lue vastaus
Hei, olen 16 -vuotias poika ja haluaisin avautua/kysyä mieltäni askarruttavista asioista. Tiedän että tämä on kysymistä varten mutta tahdon enimmäkseen vain avautua ja kysyä olenko normaali ja missä voisin puhua näistä asioista.

Olen pan-seksuaali mutta vielä kaapissa oikeassa elämässä, yksi ystäväni tietää. Internetissä esiinnyn avoimesti pan-seksuaalisena, mutta olen jo pari kertaa saanut kritiikkiä siitä etten oikeasti ole pan-seksuaali koska pidän enemmän tyttömäisistä pojista ja tytöistä kuin macho-miehistä.
Internetissä olen myös jakanut kuvia itsestäni useiden poikien ja miesten kanssa, roolileikkinyt, yleisesti sekä tyttönä. Usein tunnen seuraavana päivänä "krapulaa" eli mietin mitä taas tuli tehtyä. Usein minua huomattavasti iäkkäämmät miehet pyytävät kuviani, joskus pissaamis- tai köyttämiskuvia. Mutta minua häiritsee vain se että nautin erikoistenkin pyyntöjen toteuttamisesta ja itseni kuvaamisesta, onko tämä normaalia? Siis olenko exhibitionisti tai jotain?

Katselen myös pornografiaa, yleensä joka ilta. Yleisimmin hentaita (pornograafista animea tai mangaa) jossa esiintyy "trap" hahmoja (tytöiltä näyttäviä poikia) tunnen pornon vievän aikaa yöuniltani joita tarvitsisin lukiossa.

Sitten ihmissuhteista. Joskus ihastun anime- tai kirjahahmoon joka ihmetyttää minua jälkeenpäin. Kun pidän jostakin hahmosta, kuvittelen hänen kulkevan rinnallani koulussa yms. Tunnen myös olevani riippuvainen ihmisestä/hahmosta johon ihastun, varsinkin jos saan jonkinlaista vastakaikua...

Olen alistuva ja haluaisin myös pukeutua tytöksi sekä tulla köytetyksi. Pelkään erikoisten halujeni sekä useiden fetissieni ajavan karille tulevat rakkaussuhteeni jos niitä tulee olemaan.

Asioita ei myöskään helpota se että vanhempani eivät tunnusta homo- bi- tai panseksuaalisuutta edes olemassa oleviksi seksuaalisiksi suuntautumisiksi -> "Epäluonnollista" "tekosyitä"

Tahtoisin siis kysyä olenko normaali, marginaalitapaus vai jokin anomalia. Myös mahdollisista keskustelupalstoista olisi mukava tietää.

Kiitos vastauksista jo etukäteen, hei hei!
Lue vastaus
Hei, olen 17 vuotias poika ja olen huolissani että olenko syyllistynyt johonkin rikokseen.
Homman nimi on se että olen noin 13 vuotiaasta asti katsonut pornoa puhelimella ja netistä tottakai löysin monenlaista pornoa, myös lapsipornoa.

Olen siis useasti katsonut lapsipornoa, joissa esiintyjät ovat noin 12 - 18 vuotiaita. Alkuaikoina en toki vielä ollut rikosoikeudellisessa vastuussa mutta nykyäänhän olen. Pelkään kovasti jääväni kiinni tästä ja hulluudessani pelkään jopa joutuvani vankilaan. Olen ymmärtänyt että katsominen ei ole rikos vielä aikuisenakaan mutta kuvien hallussapito olisi. Minulla ei tietääkseni ole tallaisia kuvia, ellen sitten ole vahingossa niitä ladannut.

Tiedän että tämä kuulostaa hullulta mutta olen hyvin huolissani. Olenko siis syyllistynyt johonkin kun olen katsonut tällaisia kuvia, joissa selvästi alaikäisiä esiintyy alasti?
Lue vastaus
Olen 44 v cd tytsy. Tykkään pitkistä panoista, joissa peräsuolessa voi olla pari dildoa ja miehen kalu. Tykkään myös fistauksesta ja paikkani ovat kovilla pitkiä aikoja. Joskus pidän isoa tappia (80 mm) sisällä koko päivän. Reikäni on löystynyt tosi paljon ja minua huolestuttaa palautuuko reikä yhtään jos lopetan anaalileikit. Mitä asialle voi tehdä?
Lue vastaus
Minulla oli lapsena sellainen tapa, että ehdotin naapurin tytölle, että voisimme panna ja minä olisin mies ja hän nainen... Näin sitten teimme ja menimme leiksi mukamas yhdyntään. Sitten teimme jutun toisinpäin, niin että kuvittelin, että hän on mies ja minä nainen. Tällä tavalla hommailimme aika useita kertoja ja minä aloin olemaan useammin mies ja hän nainen. Olemme sitten lopettaneet touhun, mutta minä olen alkanut onanoimaan ja kuvittelemaan, että olen jokin mies ja kuvittelemaan naisia, joiden kanssa harrastan seksiä. Tämä on mielestäni vähän hävettävää ja en oikein kehtaa puhua kenellekään... Mitä teen? Haluaisin olla naisellisempi tai tyttömäisempi, mutta turmellunko, jos katson pornokuvia? Ne eivät ole kai kenellekään hyväksi. Olen kuitenkin jo niin tehnyt. Apua! En halua turmeltua... mitä teen asialle?
Lue vastaus
Olen poika joka käyttää sukkahousuja.
Käytän niitä päivittäin. Haluaisin mennä ulos sukkahousuihin hameeseen ja ballerinoihin pukeutuneena mutta en uskalla. Pelkään että joku varsinkin naispuolinen näkee minulla sukkahousut jalassa ja mietin että miten suhtautuu minuun kun näkee sukkahousut minulla. Mitä pitäisi tehdä ?
Lue vastaus
Olen 19 v mies. Saan todella paljon seksuaalista nautintoa naisten vaatteisiin pukeutumisesta. Minua kuitenkin huolettaa oikeasti tämän normaalisuus. Teen tätä siis vain kotona. Ennen nukkumaan menoa koen morkkista ja koen itseni hulluksi jne. Naisten vaatteisiin pukeutuminen antaa mulle kuitenkin kiihotusta ja hyvää oloa, mutta samaan aikaan pahaa oloa. Mistä se voi kertoa? Olen tilannut netistä naisten vaatteita. Haluisin enemmän ostaa oikeasta kaupasta. Mutta en ikimaailmassa kehtais, saatika sovittaa. Onko tämä tavallista/normaalia? Tai miten voisin toteuttaa paremmin fetissiä tai miten uskallan oikeeseen liikkeeseen ostamaan niitä. Kiitos jo etukäteen!
Lue vastaus
Ystäväni teki poikansa wc:stä löydön. Siellä oli n. 60 cm pitkä tekopenis. Myös vanhempien laatikosta oli viety sellainen mutta paljon pienempi vaikka poika ei tiennyt että siellä sellaista olisi ollut. Omin lupineen meni tonkimaan paikkoja. Etsinyt varmaan jotain ja se oli tullut eteen.
Pojan huoneessa oli tätä tapahtumaa ennen erilaisia liukuvoiteita pitkin pöytiä jolloin vanhempien kiinnostus heräsi mihin hän niitä tarvitsee. Toppuuttelin itse että hän etsii itseään ja kokeilee nyt uutta. Onhan hän yksinäinen ja tietämätön tytöistä.
Hän ei ole seurustellut koskaan. Mutta nyt tuli mieleeni että jos teillä olisi tällaisesta tapauksesta jonkinlaista tietoa.
Poika on armeijan käynyt. Ikä 20v. Siellä oli muutamia kavereita. Armeija meni hyvin. Nyt ei ole ystäviä ei minkäänlaisia kavereita. Istuu illat ja päivät kotona tietokoneen ääressä. Perhe sanoo hänen pelaavan tietokonepelejä.
Hän on ujo, hiljainen, kiltti ja kohtelias. Koulu meni juuri ja juuri läpi. Prepattavaa olisi.
Opiskelu on nyt siinä vaiheessa että pitäisi jatkaa mutta mihin ja milloin? Tuskin poikakaan sitä tietää.
Perheessä on kaikkiaan kolme lasta. Poika on ainut kuka asuu enää kotona. Kaksi muuta tyttöjä,
Vanhemmat ovat vaativissa ammateissa. Aina melkein töissä ja suhteellisen vähän kotona poikansa kanssa. Vain viikonloput ja osan lomista ovat yhdessä.
Isälle poika oli sanonut että se on hupia varten. Muuta hän ei puhu asiasta.
Lue vastaus
Hei, olen 23-vuotias mies. Muutama vuosi sitten huomasin itsessäni minulle oudon piirteen: kiihotun homopornosta. Tuo asia on itselleni jotenkin niin ristiriitainen ja outo, kun olen aina ollut ihastunut ja seurustellut tyttöjen kanssa, kenestäkään pojasta en ole kiinnostunut, muuta kuin kavereina. En välittänyt asiasta sen kummemmin, enkä varsinaisesti yrittänyt kieltää tuota taipumusta minussa. Jostain syystä tuo asia on nyt noussut pinnalle ja mietin sitä ja ahdistun, se tuntuu jotenkin "ei-halutulta" piirteeltä minussa, miksi tuollainen piti nousta esille.

Tällä hetkellä seurustelen transnaisen kanssa, ihastuin häneen ihmisenä, en edes tiennyt hänen transsukupuolisuudestaan seurustelun alkuvaiheessa ja se oli minulle melkoinen shokki. Olen kumminkin hyväksynyt asian. Hänen kanssaan seksi toimii, tällöin olen läsnä tilanteessa ja nautin hänestä. (En tunne kiihotusta hänen sukuelimiä kohtaan ja ne on jätetty rauhaan yhteisymmärryksessä.) Joskus muina aikoina tuo taipumukseni kiihottua homopornosta alkaa tuntua tosi ahdistavalta ja se saa masentuneeksi ja epäkelvon oloiseksi. Olen sanonut hänelle asiasta ja hän ymmärtää ja pitää minua rohkeana, kun en salaile mitään, minusta tuntui, että on velvollisuuteni sanoa hänelle tästä mielestäni huonosta ominaisuudesta minussa.

Joskus olen taas lukenut juttuja miehistä, jotka ovat tulleet kaapista kymmenien vuosien avioliiton jälkeen. Tuollaiset tarinat kauhistuttaa minua. Entä jos minä tietämättäni elänkin valheessa ja joskus vasta sen ikäisenä tajuan oman suuntautumiseni, pilaan samalla parisuhteen ja toisen elämän. Kaikki tuntuu välillä niin epävarmalta ja oudolta. Onnellisimmillaan olen ehkä silloin, kun tuollaisia ahdistavia seksijuttuja ei tarvitse edes ajatella.
Lue vastaus
No hei. Olen uhkaavasti kolmeakymppiä lähestyvä aseksuaali nainen. Löysin ilmaisun aseksuaali tuossa vähän päälle parikymppisenä ja silloin tuntui palapelin palaset loksahtavan kohdalleen vaikka en varsinaisesti ollut hukassa oman identiteettini kanssa… "ah, minähän olen juuri tämä"… en koskaan aikaisemmin oikein ajatellutkaan asiaa koska automaattisesti koin kai olevani hetero jonka kiinnostus poikia kohtaan ei ollut vielä ajankohtaista. Joukkoon kuuluminen on aina ollut minulle tärkeää joten aseksuaalisuuden käsitteen, yhteisön löytyminen tuntui todella hyvältä: en ole ainoa ihminen maailmassa jolla ei ole seksuaalisia haluja sen enempää miehiä kuin naisia kohtaan.

Parisen vuotta sitten huomasin minulla olevan kyseenalaisia, valtavirrasta poikkeavia (?) ajatuksia. Nämä ajatukseni on voimakkaasti alistavia, minun ollessa se alistuva osapuoli. Sitähän sanotaan että aseksuaalien kinkyneisyys voi olla ilman seksuaalista latautumista, mutta minulla se taitaa olla päinvastoin… tunnen seksuaalista latautumista juuri näinä hetkinä kun alistun. Olen "kokeillut" asiaa yhden seksuaalin miehen kanssa… tykkäsin siitä. Pystyn jopa nauttimaan jos mies haluaa minun antavan itselleen tyydytystä suullani - ajatus että minua käytetään tällä lailla toisen mielihyväksi ei ole mitenkään vastenmielinen. Seksin ajattelu ei kuitenkaan tunnu miltään. Eli onko aseksuaalinkin mahdollista olla seksuaalisesti latautunut tiettyjä tilanteita/juttuja kohtaan? Olen käynyt tässä läpi hyvinkin monenlaisia tunteita itseäni kohtaan… joskus jopa kyseenalaistin aseksuaalisuuteni kun kerran pystyn kiihottumaan näin - kuitenkaan en saa mitään kiksejä yhdyntää ajatellessani niin oletan voivani kutsua itseäni aseksuaaliksi - mutta vain kinkyksi sellaiseksi? Olen neitsyt. Olen kokeillut masturboimista kokeillakseni että toimiiko ruuniini ihan normaalisti ja toimiihan se - masturbointi ei vain ole se minun juttuni. Olen vähän hukassa asian kanssa vieläkin… tunnen aseksuaalisuuden olevan minulle se oikea suuntautuminen mutta se että pystyn kuvittelemaan itseni polvillaan jonkun miehen edessä… siis mitä ihmettä?
Lue vastaus
Olen 17-vuotias poika ja olen ollut kiinnostunut muista pojista siitä asti kun olin kuudennella luokalla. Ihastukset olivat samanikäisiä kuin minä, kunnes lukion aloitettua huomasin, että lukiossa ei enää ollut juurikaan kiinnostavan näköisiä poikia, vaan kiinnostavan näköiset jäivät yläasteelle. Aikuiset miehetkään eivät kiinnosta. Olen tällä hetkellä ihastunut erääseen 14-vuotiaaseen poikaan ja mietin onko minussa jotain vikana.
Lue vastaus
On erittäin hauskaa kuinka paljon on sellaisia etikettisääntöjä, jotka kaikkien tulisi tietää, mutta mitä ei mistään löydä, kun yrittää etsiä. Tai sitten en vain osaa etsiä oikein....
Joskus tulin lukeneeksi jostain tällaisista homoille tarkoitetuista "hotelleista" vai olivatko ne sitten jonkinlaisten baarien tai vastaavien yhteydessä.. (Ja onko niitä nyt Suomessa edes) Mutta kuitenkin, paikoista, jonne voi mennä partnerinsa kanssa, ja sai olla omassa huoneessa aivan rauhassa. Jos sitten sattuikin olemaan yksin, saattoi jättää oven auki, viestien näin, että on vapaa.
Tässä onkin sitten se asia, joka on vaivannut. Nimittäin asiaan kuului, että piti maata sängyllä, mutta sillä on väliä miten päin. Haluaisin siis tietää mitä eroa sillä on, makaako vatsallaan vaiko selällään. Sen verran itse ajattelin asiaa, että päättelin kyseessä olevan ihan perinteinen roolijako seksin suhteen, mutta kumpi onkaan kumpi
Lue vastaus
Hei!

Olen siis 30-vuotias mies, hetero ja asun yksin. Minulla on ollut mielessä viime aikoina todella paljon seksuaalisuuteen liittyviä asioita, jotka ovat vaivanneet minua pitkään, osin hankalan menneisyyteni takia. En tiedä, onko tämä minulle oikea paikka kirjoittaa vai onko tämä vain seksuaalivähemmistöille suunnattu sivusto, mutta kysyn kuitenkin. Ohjatkaa sitten toiseen paikkaan jos on tarpeen.

Aluksi vaikka taustatietoa. Peruskoulussa olin jatkuvan koulukiusaamisen kohteena ja se jätti jonkinasteiset henkiset arvet. Kiusaaminen johtui varmaan poikkeavasta puhetyylistäni, herkkätunteisuudesta ja muusta porukasta erottautumisesta. Minulla todettiin lapsena dysfasia, joka vaikeutti puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Nykyään nuo ongelmat eivät enää tuossa suhteessa vaikuta elämääni, mutta siihen usein liittyvät sivuoireet - herkkätunteisuus, keskittymis- ja muistiongelmat, motorinen kömpelyys - vaivaavat ajoittain edelleen tai ainakin jään jatkuvasti miettimään, miten paljon ne johtuvat dysfasiasta. Saattavat jossain määrin toki olla stressistäkin johtuvaisia. Joka tapauksessa, se lienee jättänyt minuun jäytävän epävarmuuden ja epäilyksen siitä, kelpaanko muille. Se näkynee minussa myös seksuaalisuuden puolella.

Yläasteelta alkaen olen sairastanut masennusta - milloin voimakkaammin, milloin lievempänä. Johtui osittain koulukiusaamisesta, osittain siitä että minulla oli - jo silloin - tosi hiljaista naisrintamalla. Kaikilla muilla tuntui olevan kokemusta ja parisuhteita silloin. Ystäviäkään ei juuri ollut.

Meni jonkin aikaa, yritin suorittaa armeijan mutta se keskeytyi psyykkisistä syistä. Sain sen jälkeen kutsukirjeen kansanopistoon, jonne menin koska minulla ei ollut oikein muutakaan suuntaa.

Tuolla suunta muuttui aika äkkiä. Asiat tuntuivat yhtäkkiä menevän aivan loistavasti. Jopa paljon haikailemissani seurustelukuvioissa alkoi tapahtua: ensin minulla oli kolmen päivän naistuttavuus (joka kylläkin osoittautui aika ongelmalliseksi), sitten tutustuin syvemmin toiseen naiseen jonka kanssa syntyi melkein kolme vuotta kestänyt seurustelusuhde.

Pääosin se oli hienoa aikaa, mutta siinäkin tuli ongelmia. Ensinnäkin uskonelämäni tuotti hämmennystä. Tämän ensimmäisen kanssa se oli sekä siunaus että kirous.

Tutustuin häneen kaveriporukalla yökerhoon mentäessä. Hänen ystävättärensä tuli puhumaan minulle ja kysyi, olisinko jutellut hänen ystävänsä kanssa. Menin ja aloin jutella. Huomasin heti, että hän on aika pahassa humalassa, mutta ajattelin että katsotaan mitä tästä tulee. Juttelimme aikamme, sitten hän alkoi suudella ja hyväillä minua. Se tuntui kieltämättä hyvältä, mutta tuntui tapahtuvan ehkä turhan äkkiä. Hän ehdotti hyvin pian sen jälkeen sänkyyn menemistä. Kieltäydyin, koska en ollut tuntenut häntä ennen lainkaan ja toisaalta ajattelin silloin yksiselitteisesti etten mene sänkyyn naisen kanssa ennen avioliittoa, uskonnollisista syistä. Sovimme kuitenkin tapaamisesta myöhemmin.

Olin hämilläni, sillä 21 vuoden hiljaiselon jälkeen alkoi yhtäkkiä tapahtua rytinällä. Eikä asiaa helpottanut myöskään se, että tämä toinenkin nainen alkoi hiljalleen osoittaa kiinnostusta minua kohtaan.

Menin lyhytaikaisen tuttavuuden kanssa yhdessä treffeille, menivät muuten mukavasti mutta hän puhui tosi omituisesti. Ensin hän saattoi puhua aivan niitä näitä ja yhtäkkiä tärskäyttää, miten hän tykkää harrastaa seksiä julkisten paikkojen vessoissa. Sain hänen puheistaan käsityksen, että hän oli kyltymätön nymfomaani, ja että hänen edellinen suhteensa oli kariutunut juuri seksielämän ongelmiin. Vein hänet kotiin ja näytti siltä että jatkaisimme taas hyvissä merkeissä yhdessä, mutta sitten hän alkoi taas hyväillä minua ja olisi ilmeisesti halunnut harrastaa seksiä. Kun kieltäydyin ja selitin miksi en halunnut vielä, hän torjui minut. Se teki sillä hetkellä todella kipeää. Jälkikäteen olen tosin ymmärtänyt, että olisin todennäköisesti satuttanut itseäni ja ehkä häntäkin todella pahasti, jos olisin lähtenyt siihen mukaan. En ole enää halunnut ottaa häneen yhteyttä sen jälkeen, kun seuraavana päivänä sovimme jättävämme homman siihen.

Melko pian sen jälkeen toinen tyttö, tämä jonka kanssa minulla on ollut tähänastisen elämäni ainoa vakava parisuhde, alkoi lähestyä minua enemmän ja enemmän. Aluksi en tiennyt miten suhtautuisin häneen, mutta pohdittuani asiaa itsekseni ja välillä kavereiden kanssa päätin antaa hänelle mahdollisuuden. Ja ennen kuin tajusinkaan, olin korviani myöten rakastunut. Päätimme aloittaa seurustelun.

Se oli ihanaa aikaa, mutta siinäkin oli ristiriitoja. Huomasin ennen pitkää myös seksuaalisten tunteideni heräävän, mutten osannut muodostaa niihin itselleni selkeä suhtautumistapaa. Toisaalta olisin halunnut hänen kanssaan sänkyyn ja ehkä aiemman perusteella pelkäsin torjutuksi tulemista jos sanoisin etten halua vielä seksiä, toisaalta taas pelkäsin painostavani sekä halventavani häntä ja toimivani uskoni vastaisesti.

Myöhemmin samana syksynä päädyimme kahdestaan risteilylle. Se oli minulle hyvin kaksijakoinen ja pelottava ajatus etukäteen: toisaalta keskustelin seurakuntani papin kanssa uskoni vastaisen toiminnan pelosta, toisaalta taas varasin risteilylle parisängyllistä hyttiä ja ostin kirkkaanpunaiset bokserit.

Risteily-yö tuli ja menimme hyttiin. Pikkuhiljaa tilanne eteni hieronnasta seksiin, tai sen yrittämiseen. En tohtinut kieltäytyä vaikka epäröin, ja olin tästä kaikesta sekä itse tilanteesta niin hermona etten pystynyt siihen. Jätimme sen sikseen ja minua kadutti ja ahdisti: toisaalta se ettei minussa ollut miestä sanoa ei, toisaalta taas se etten ollut niin valmis ja itsevarma että olisin esimerkiksi pystynyt yhdyntään.

Suhde kuitenkin jatkui muutaman vuoden tämän jälkeenkin. Toisaalta suhteessa ei ollut käytännössä yhtään seksiä. Jo asiasta puhuminenkin tuntui minusta vaikealta, vaikka himoni olivat kovat. Kaksi kertaa olimme aikeissa kokeilla uudelleen, mutta toisella kertaa hän sanoi kärsivänsä päänsärystä ja toisella taas käsittelin häntä ilmeisesti innokkuudessani liian kovakouraisesti, koska hän pyysi lopettamaan aika pian sen jälkeen kun häntä olin alkanut kosketella.

Vaikka seksittömyys painoi mieltä, tunsin silti niin suurta rakkautta tätä ihmistä kohtaan etten halunnut päästää irti hänestä. Ajattelin, että ennemmin sitten vaikka elän selibaatissa jos saan pitää hänet rinnallani. Olisi ollut mielestäni ylimielistä ja itsekästä jättää toinen vain seksin takia.

Kun melkein kolme vuotta oli tullut täyteen, todellisuus jysähti päin naamaa oikein kunnolla. Hän sanoi haluavansa jutella, ja kertoi sitten minulle, että on tajunnut olevansa lesbo. Se oli ehkä tähänastisen elämäni pahin järkytys ja surun aiheuttaja. En vielä tähänkään päivään mennessä tiedä varmaksi, puhuiko hän totta vai ei. Vaikka tavallaan koen päässeeni asiasta jo yli - en enää esimerkiksi ajattele asiaa enää päivittäin - , minulle tulee silti edelleen tilanteita, joissa saatan jäädä kiusaamaan itseäni menneisyydellä ja saatan joskus edelleen sitä itkeäkin. Tämä siitä huolimatta, että suhteen katkeamisesta on kulunut jo kuusi tai seitsemän vuotta. Aikamme tapasimme toisiamme ystävinä sen jälkeenkin, mutta jossakin vaiheessa yhteydenpito lakkasi kokonaan. En ole uskaltanut yrittää ottaa häneen uudelleen yhteyttä, koska pelkään että se avaisi vanhoja haavoja liikaa. (Vaikeimmissa vaiheissa olin jopa alkoholisoitua, kun yritin hukuttaa sydänsurujani pulloon).

Sen jälkeen olen yrittänyt silloin tällöin lähestyä muita naisia, mutta heikoin tuloksin. Yökerhoissa menen aina "kipsiin", kun yritän jututtaa naisia, ja jos pääsenkin juttelemaan heidän kanssaan niin he ennen pitkää lähtevät pois, tai antavat väärän puhelinnumeron enkä enää tavoita heitä. Internetissä olen yrittänyt myös tutustua naisiin, mutta treffi-ilmoitukseeni ei ole tullut pitkään aikaan mitään vastauksia. Chateissa minulle on annettu vääriä sähköpostiosoitteita, jätetty tulematta tapaamisiin joista ollaan siellä sovittu, tai viimeistään ensimmäisen tapaamisen jälkeen minulle on sanottu ettei tästä seurustelua tule. Kerran olen käynyt sokkotreffeilläkin, se vaikutti aluksi lupaavalta mutta sitten hän sanoi kiinnostuksensa loppuneen ja vaikka ystäviä olemmekin edelleen niin hän ei ilmeisesti ole kiinnostunut minusta parisuhdekandidaattina. Noilla tapaamisilla ja keskusteluilla en ole mielestäni ollut mitenkään töykeä tai törkeä, en ole esimerkiksi suoraan ehdotellut seksiä tai kommentoinut heidän ulkonäköään esineellistävästä. Päinvastoin olen ollut ennemmin ehkä liiankin varovainen.

Toisaalta yksinäisyys turhauttaa sen takia, että haluaisin jakaa jonkun kanssa romanttisia tunteita ja ajatuksia, toisaalta valehtelisin myös jos väittäisin ettei minun tee mieli seksiä. Itsetyydytys vie fyysisen pakotuksen joksikin aikaa pois, mutta sen jälkeen tulee usein tunne emotionaalisen yhteyden ja toisen läsnäolon puutteesta, joka ahdistaa. En toisaalta koe irtosuhteita tai pornoakaan ratkaisuksi, sillä koen ne uskonnollisen moraalini vastaisiksi ja haluaisin seksiinkin myös henkistä sisältöä.

Minulla on myös itsetunnon kanssa ongelmia. Häpeän sitä, että olen ikääni nähden todella kokematon, en esimerkiksi ole kertaakaan ollut onnistuneesti yhdynnässä ja minulla on tosiaan ollut vain yksi oikea parisuhde. Olen myös ylipainoinen, häpeilen voimakkaasti jos esim. jään tuijottamaan ihaillen varattujen naispuolisten kaverieni tai ystävieni vartaloita, ja toisaalta minulla on seksuaalisia mieltymyksiä, haaveita ja fetissejä joita en uskalla tuoda esille koska pelkään että niitä pidettäisiin inhottavina ja perversseinä.

Nämä asiat ovat vaivanneet minua jo pitkään, mutta tuntuu siltä etten pääse niistä millään eroon. En toisaalta koe myöskään tulleeni uskonnollisesti liian tiukan kasvatuksen kohteeksi, vanhempani ovat olleet erittäin hyväksyväisiä eivätkä edes kovin uskonnollisia ja seurakunnankin toiminta on tuntunut olevan hyväntahtoista ja hyväksyvää vaikka esimerkiksi esiaviollista seksiä on pidetty syntinä. Korostettu on kuitenkin sitäkin että synnitkin saa anteeksi. Yritin päästä seksuaaliterapeutin tai seksologin puheille, mutta minut ohjattiin lähinnä tavallisen psykiatrian piiriin (sikäli hyvä juttu, että minulla on toki muitakin ongelmia, mutta toisaalta mietin keskitytäänkö siellä riittävästi juuri näihin ongelmiini).

Millä saisin itsetuntoani kuntoon, millä voisin luottaa siihen että minut hyväksyttäisiin omituisuuksineni myös seksuaalisessa mielessä, mistä voisin löytää parisuhteen?

Niin monta hämmentävää ja vaikeaa kysymystä. Pyydän myös anteeksi jos oli turhan pitkää tekstiä, mutta tuli sellainen olo että piti jonnekin tilittää
Lue vastaus
Alle kouluikäisenä 6v, lasten samanikäisten välinen housut pois sidontaleikki joka tuotti jonkinlaista tyydytystä. Seurustellut nuorena ja vanhempana vain naisen kanssa, aviossa..
20v liiton jälkeen tuli ero, osa syynä sexin puute jotahalusin, sekä alastonkuvat itsestä ja treffien haku feikkinä n/m.
Pääasiassa suhteet naisiin. mutta katselen melkein vain homopornoa. käyn joskus anonyyminä tapailemassa miehiä gruisaillen. haen fyysistä kontaktia en henkistä yhteyttä. Asia häiritsee sillä seurustelen naisen kanssa. En voisi kuvitella suhdetta mieheen.
miten ihmeessä saisi tasapainon.
Lue vastaus