Selaa kysymyksiä

Mitä olen ja miksi? Tulevaisuus huolestuttaa

Olen 20 vee, olen nainen/tyttö. Naiseksi identifioituminenkin tuntuu välillä oudolta, mutta trans en ole. Yleensä elämä on kivaa, on monta tapaa olla ihminen ja tiedän että voin olla oma itteni kaikissa porukoissa missä liikun.
Koska pukeudun "poikien vaatteisiin" tai neutraalisti, mua luullaan usein nuoreksi pojaksi, tai sitten kysytään että kumpi olen. Sinänsä mua ei kommentointi haittaa, mutta kieltämättä ahdistaa silti välillä aika pahasti. Mikä mä olen, mitä mä olen, jos mut jatkuvasti luokitellaan ns. väärään sukupuoleen enkä itekään tiedä mitä haluan. Peilistä tuijottaa takaisin kummallinen eksyksissä oleva hyypiö.
Tässä iässä moni muodostaa parisuhteita, mä en seurustelua tai seksiäkään kaipaa vielä, mutta tulevaisuus tällä elämän osa-alueella näyttää jotensakin toivottomalta. Kiinnyn ja kaukoihastun jatkuvasti hieman itteäni vanhempiin naisiin. Pelkään irrationaalisesti, että tämä taipumus samoin kuin se miten sukupuoltani ilmaisen on seurausta lapsuuden kokemuksista tai vääränlaisista esikuvista tai vastaavaa- pelkään että olen jotenkin vinoutunut jossakin elämäni vaiheessa. Kai mä muuten yrittäisin olla nätti enkä haikailisi leveämpien hartioiden perään. Kai mä muuten haluaisin poikaystävän enkä toivoisi että se yks naispuolinen työkaveri hymyilis mulle taas. Näistä ajatuksistani en viittis kertoa kavereilleni, koska he ovat niin suvaitsevaista porukkaa.

Hei Peco

Kiitos viestistäsi, jossa pohdit huolestuneena omaa tulevaisuuttasi. Onko niin että olet aikalailla riidoissa itsesi eri puolten välillä? Toisaalta sanot että olet mikä olet omalla yksilöllisellä tavallasi ja olet valmis puolustamaan oikeuttasi siihen ja toisaalta taas arvioit itseäsi ikään kuin ulkopuolelta hyvinkin kriittiseen sävyyn. Lisäksi ulkopuolisten kommentit toisaalta ei haittaa ja toisaalta ne sattuu kovasti. Tällaisiin sisäiset ristiriidat ovat usein tulosta siitä että tässä yhteiskunnassa yritämme lokeroida itseämme ja toisiamme liian ahtaisiin kategorioihin ja arvottaa suunnilleen saman ikäisten keskinäinen kiinnostus terveemmäksi kuin samaa sukupuolta olevien ja eri ikäisten suhteet. Peiliin katsoessamme arvioimme itseämme usein ympäriltä opittujen ihanteiden mukaisesti jolloin oma yksilöllisyys jää vaille arvostusta. Tämä itsensä sopeuttaminen ulkoisiin normeihin, johon moni meistä varsinkin nuorina pyrkii, syö pitkälle vietynä omaa elintilaa ja energiaa ja voi johtaa esim. masennukseen.

Mietit että johtuuko tapasi olla omanlaisesi – ilmeisesti ”poikamainen” tyttö – ja kiinnostuksesi itseäsi iäkkäämpiin naisiin lapsuuden kokemuksista tai vääränlaisista esikuvista. Mitä mahdat tarkoittaa vääränlaisella esikuvalla? Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetin kehitys ovat monikerroksinen yhdistelmä synnynnäisiä ominaisuuksia ja vuorovaikutussuhteissa kehittyviä tunnekokemuksia ja itsemäärittelyä. Syntyessämme olemme kaikki jossain määrin yksilöllisesti eri tavoin ”esiohjelmoituja” ja kasvuolosuhteet (varhaiset ihmissuhteet ja yhteiskunnallinen ilmapiiri) toki vaikuttavat siihen miten ne meissä kehittyvät. Olettamus että kaikki olisi esiohjelmoitu heteroseksuaaleiksi ja tietyn standardin mukaisiksi naisiksi ja miehiksi ja että poikkeamat siitä olisivat seurausta huonoista kokemuksista tai esikuvista oli vallalla mm. psykiatriassa hyvinkin pitkään. Nyt tutkimus ei enää lainkaan tue sitä ja siitä on pitkälti luovuttu. Nyt pyritään siihen että kunkin yksilölliset ominaisuudet saisivat tilaa jalostua rikkaaksi persoonallisuudeksi.

Jos sinulla on ollut lapsuudessa huonoja kokemuksia, niin niiden käsittely luotettavan ihmisen (se voi olla hyvä ystävä tai esim. terapeutti) kanssa niin että voit ilmaista niihin liittyvää surua ja vihaa, antaa sinulle lisää tilaa hyväksyä itsesi juuri sellaisena kuin olet. Huonojen kokemusten seurauksena moni meistä kantaa häpeää itseensä liittyen ja sen seurauksena ei voi hyväksyä itseään sellaisena kun on. Varsinkin jos meitä on toistuvasti kritisoitu, nolattu, kiusattu tai jätetty ilman myönteistä huomiota, meihin kasvaa sisäinen kritiikki että vika on jotenkin minussa itsessäni. Toisaalta haluan olla oma itseni, mutta en sittenkään voi arvostaa omia tunteitani ja tarpeitani. Tämän yli voi päästä kun nämä lamauttavat lapsuuden kokemukset on turvallisesti jaettu ja käsitelty.

Oletko ajatellut miten voisit ystävystyä siihen työpaikan naiseen, jonka hymy tuntuu sinusta erityisen hyvältä?

Jatkamme tässä palvelussa mielellämme keskustelua kanssasi joko näin netin välityksellä tai puhelimitse maanantaisin ja torstaisin klo 19-21 numerossa 044 300 2355.

Jussi Nissinen
Sinuiksi – tuki- ja neuvontapalvelu

Aiheet


Aseksuaalisuus
Hengellinen kaltoinkohtelu, eheyttäminen
Huolestunut vanhempi
Huono kohtelu palveluissa
Identiteettipohdinnat
Ikääntyminen
Kaapista ulostuleminen
Kun kumppanini ei ole sitä mitä oletin
Kun perhe tai läheiset ei hyväksy
Lapsen ja nuoren kehitys
Lasten saaminen ja vanhemmuus
Osakulttuurien haasteita
Palvelujen saatavuus
Pari- ja monisuhteet
Parisuhteen ja perheen muodostaminen
Pelot
Perhe ja suku
Seksi ja seksuaalisuus
Seksuaalinen suuntautuminen
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaaliset mieltymykset
Seurustelun aloittaminen
Sukupuolen moninaisuus
Syrjintä- ja kiusaamiskokemukset
Terveys
Terveys, mielenterveys
Työelämä
Ulkonäkö
Uskonto ja hengellisyys
Vaikeus hyväksyä itseään
Vertaistuki
Yhteiskunta, lainsäädäntö
Yksinäisyys