Edelleen hukassa
Hei,
Olen nyt 17-vuotias tyttö enkä oikein tiedä miten luokittelisin itseni. Huomasin yhtäkkiä joskus 14-vuotiaana, että kaikki julkkiksiin kohdistuneet ihastukseni olivat naisia, ja aloin siihen heränneenä sitten miettiä, olenko sittenkään ihan niin hetero kuin aina ajattelin. Ihastuin silloin yhteen tyttöön, vaikken sitä sillä tavalla silloin ajatellutkaan, ja aloin miettiä että onkohan mahdollista että voisin olla bi.
Nyt kun olen jo yli pari vuotta tätä ehtinyt miettiä, tuntuu, että pitäisi alkaa päästä johonkin lopputulokseen, mutta en osaa vieläkään sanoa, mihin päin kallistun. Olen tänä aikana ihastunut kahteen tyttöön ”enemmän” ja sitten on ollut pienempiä aina muihin aina välillä, mutta tosiaan isompia ihastuksia on ollut kaksi. Toinen heistä oli lesbo ja hänen kanssaan ehdin jo tosissani haaveilla jostain isommasta, mutta asiat ei koskaan kuitenkaan edenneet siihen.
Olen siis ihastunut lähinnä tyttöihin, mutta en jotenkin pääse irti siitä ajatuksesta, että ehkä vielä jonain päivänä voisin ihastua samalla tavalla myös miehiin? Esteettisesti pidän tyttöjä ja naisia paljon miellyttävämpinä, tunnen oloni paremmaksi ja turvallisemmaksi tyttöjen kanssa ja jotenkin tuntuu oudolta yrittää kuvitella miehen kanssa seurustelua. Toisaalta ajatus seurustelusta yleensä kammottaa vähän, koska en usko että olisin ”hyvä siinä”, arvostan paljon yksityisyyttä enkä tiedä, pystyisinkö kuitenkaan jakamaan kenenkään kanssa niin paljon itsestäni. Olen myös epäillyt itselläni aseksuaalisuutta, koska vaikka uskon että voisin rakastua naisiin, en tiedä haluaisinko koskaan mennä niin pitkälle sen enempää naisten kuin miestenkään kanssa. Toisaalta mietin, voiko se sittenkin vain johtua huonosta itsetunnosta tai epävarmuudesta yleensä. Nautin kuitenkin periaatteessa itsetyydytyksestä, vaikka en muista ihmisistä koskaan ajattelekaan sillä tavalla. En ole kuitenkaan koskaan edes suudellut ketään, joten mistäpä minä voisin mitään tietää.
Toisaalta epäilen itseäni muutenkin koko ajan koska olen melko naisellinen ja tunnen oloni jotenkin feikiksi ja että olen oikeasti vain bi-curious heterotyttö tai jotain, eikä minua uskottaisi jos tulisin sillä tavalla kaapista. Olen kertonut parille kaverille että ihastun lähinnä tyttöihin, ja kaikki ovat ottaneet sen hyvin, mutta pelkään silti ihmisille kertomista. Toisaalta salailu tuntuu ahdistavalta mutta toisaalta en haluaisi kertoa kenellekään ennen kuin olen varma, ettei sitten jossain vaiheessa tarvitse alkaa vetää sanoja takaisin.
En oikein tiedä mitä tästä kaikesta ajattelisin ja turhauttaa, ettei näinkään pitkän ajan jälkeen mikään vielä tunnu olevan selvää.
Olen nyt 17-vuotias tyttö enkä oikein tiedä miten luokittelisin itseni. Huomasin yhtäkkiä joskus 14-vuotiaana, että kaikki julkkiksiin kohdistuneet ihastukseni olivat naisia, ja aloin siihen heränneenä sitten miettiä, olenko sittenkään ihan niin hetero kuin aina ajattelin. Ihastuin silloin yhteen tyttöön, vaikken sitä sillä tavalla silloin ajatellutkaan, ja aloin miettiä että onkohan mahdollista että voisin olla bi.
Nyt kun olen jo yli pari vuotta tätä ehtinyt miettiä, tuntuu, että pitäisi alkaa päästä johonkin lopputulokseen, mutta en osaa vieläkään sanoa, mihin päin kallistun. Olen tänä aikana ihastunut kahteen tyttöön ”enemmän” ja sitten on ollut pienempiä aina muihin aina välillä, mutta tosiaan isompia ihastuksia on ollut kaksi. Toinen heistä oli lesbo ja hänen kanssaan ehdin jo tosissani haaveilla jostain isommasta, mutta asiat ei koskaan kuitenkaan edenneet siihen.
Olen siis ihastunut lähinnä tyttöihin, mutta en jotenkin pääse irti siitä ajatuksesta, että ehkä vielä jonain päivänä voisin ihastua samalla tavalla myös miehiin? Esteettisesti pidän tyttöjä ja naisia paljon miellyttävämpinä, tunnen oloni paremmaksi ja turvallisemmaksi tyttöjen kanssa ja jotenkin tuntuu oudolta yrittää kuvitella miehen kanssa seurustelua. Toisaalta ajatus seurustelusta yleensä kammottaa vähän, koska en usko että olisin ”hyvä siinä”, arvostan paljon yksityisyyttä enkä tiedä, pystyisinkö kuitenkaan jakamaan kenenkään kanssa niin paljon itsestäni. Olen myös epäillyt itselläni aseksuaalisuutta, koska vaikka uskon että voisin rakastua naisiin, en tiedä haluaisinko koskaan mennä niin pitkälle sen enempää naisten kuin miestenkään kanssa. Toisaalta mietin, voiko se sittenkin vain johtua huonosta itsetunnosta tai epävarmuudesta yleensä. Nautin kuitenkin periaatteessa itsetyydytyksestä, vaikka en muista ihmisistä koskaan ajattelekaan sillä tavalla. En ole kuitenkaan koskaan edes suudellut ketään, joten mistäpä minä voisin mitään tietää.
Toisaalta epäilen itseäni muutenkin koko ajan koska olen melko naisellinen ja tunnen oloni jotenkin feikiksi ja että olen oikeasti vain bi-curious heterotyttö tai jotain, eikä minua uskottaisi jos tulisin sillä tavalla kaapista. Olen kertonut parille kaverille että ihastun lähinnä tyttöihin, ja kaikki ovat ottaneet sen hyvin, mutta pelkään silti ihmisille kertomista. Toisaalta salailu tuntuu ahdistavalta mutta toisaalta en haluaisi kertoa kenellekään ennen kuin olen varma, ettei sitten jossain vaiheessa tarvitse alkaa vetää sanoja takaisin.
En oikein tiedä mitä tästä kaikesta ajattelisin ja turhauttaa, ettei näinkään pitkän ajan jälkeen mikään vielä tunnu olevan selvää.
Hei
Olet noin kolmisen vuotta pohdiskellut sitä oletko romanttisesti/eroottisesti/seksuaalisesti kiinnostuneempi tytöistä vai pojista. Tähän asti tunteesi ovat kohdistuneet pääasiassa tyttöihin tosin sillä varauksella että et ole varma miten pitkälle olisit valmis menemään heidän kanssaan. Seurustelu poikien kanssa on tähän saakka tuntunut oudolta ajatella. Mietit omaa naisellista olemustasi ja arvelet että se veisi uskottavuutta naisiin kohdistuvalta kiinnostukselta. Useinhan lesboihin liitetään mielikuvia miehekkäistä naisista, mikä on hyvin yksipuolinen ja virheellinen yleistys.
Oma seksuaalinen suuntautuminen on joillekin selvä jo 12- 15 –vuotiaana ja osa löytää sen 20 vuotiaana ja osalla se voi saada uusia piirteitä 30 –vuotiaana tai jopa 50/60 –vuotiaana. Tässä tutkimusten mukaan erityisesti naiset ovat avoimia löytämään itsestään uusia puolia. Ihmisten jakaminen jyrkästi heteroihin ja homoseksuaaleihin ei vastaa ihmisten sisäistä kokemusmaailmaa. Hyvin suurella osalla ihmisistä on potentiaalia kokea eroottisia tuntemuksia sekä vastakkaista että samaa sukupuolta tai niiden välimaastossa olevia ihmisiä kohtaan.
Huomaan että olet pohtinut suuntautumista itseksesi jo pidempään. Olet kertonut asiasta parille kaverille ja heidän reaktionsa olivat ihan OK. Muodostuiko siitä keskustelua? Kerrot, että et halua tulla kaapista lesbona tai naisista kiinnostuvana naisena koska pelkäät että, jos myöhemmin ihastutkin miehiin, niin joutuisit tavallaan syömään sanasi. Voisitko tulla ulos sellaisena kuin olet, eli naisena joka tällä hetkellä kokee naiset miehiä kiinnostavampana, mutta ei voi mennä takuisiin että ikuisesti olisi niin. Silloin voit olla rehellinen itsellesi ja muille ja avoin elämälle sellaisena kuin sen koet. Mieti lähipiiristä joku luotettava ystävä/kaveri, jonka kanssa voisit avata hieman enemmän omia pohdintojasi. Toiselle puhuessa usein omat ajatukset ja tarpeet selkiintyvät. Yksin pohtiessa ne helposti takkuuntuvat.
Pohdit yhtenä mahdollisuutena aseksuaalisuutta. Siinähän on kyse siitä että ei tunne lainkaan tai hyvin vähän nimenomaan seksuaalista vetovoimaa toista kohtaan. Aseksuaalilla voi olla romanttisia tuntemuksia toista kohtaan tai tuntemuksia jotka ylittävät ystävyyden mutta eivät ole luonteeltaan romanttisia (jolloin puhutaan queerplatonisuudesta). Monille aseksuaalisuus -identiteetti kuvaa hyvin omaa kokemusmaailmaa. Onkin tärkeää että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on eikä pakota tuntemaan jotain sellaista, mikä on itselle vierasta.
Milloin olisi aika lähteä tutkimusmatkalle tutustumalla lähemmin ihmiseen, joka saa sinussa aikaan hyviä tuntemuksia. Voitko antaa itsellesi luvan edetä suhteen rakentamisessa omaa tahtiasi ja itseäsi kuunnellen? Mainitset huonon itsetunnon yhdeksi jarruksi ja toiseksi seksuaalisuuteen liittyvän epävarmuuden. Mihin huono itsetunto perustuu? Mihin tarvitset sitä? Mitä puolia sinusta se peittää alleen? Missä asioissa olet hyvä? Millä tavalla voit olla hyvä toiselle tytölle tai pojalle? Silloin on helpompi ottaa kontaktia kun tunnistaa että se toinen voi saada minulta jotain arvokasta, minun huomioni, joka voi tuntua hänestä hyvältä. Kerrot että osaat nauttia itsetyydytyksestä. Se onkin hyvä eväs myös parisuhteen seksille, että on tutustunut omaan mielihyvään. Jos kumppanisi on nainen niin varmaan tutustuminen omaan seksuaaliseen mielihyvääsi on antanut osviittaa siihen mistä hänkin saattaisi nauttia! Voisitko antaa sinussa olevan kauneuden tulla näkyviin ja voisitko luottaa siihen että sinä itse saat valita kenen kanssa jaat sen!
Jos tutkimusmatkalle lähteminen pelottaa edelleen, niin voisitko hakea myötätuulta esim. Tyttöjen talosta, jos sellainen löytyy lähiseudulta tai lähiseudun Setan nuorten ryhmästä (http://seta.fi/jasenjarjestot/)
Jussi Nissinen
Olet noin kolmisen vuotta pohdiskellut sitä oletko romanttisesti/eroottisesti/seksuaalisesti kiinnostuneempi tytöistä vai pojista. Tähän asti tunteesi ovat kohdistuneet pääasiassa tyttöihin tosin sillä varauksella että et ole varma miten pitkälle olisit valmis menemään heidän kanssaan. Seurustelu poikien kanssa on tähän saakka tuntunut oudolta ajatella. Mietit omaa naisellista olemustasi ja arvelet että se veisi uskottavuutta naisiin kohdistuvalta kiinnostukselta. Useinhan lesboihin liitetään mielikuvia miehekkäistä naisista, mikä on hyvin yksipuolinen ja virheellinen yleistys.
Oma seksuaalinen suuntautuminen on joillekin selvä jo 12- 15 –vuotiaana ja osa löytää sen 20 vuotiaana ja osalla se voi saada uusia piirteitä 30 –vuotiaana tai jopa 50/60 –vuotiaana. Tässä tutkimusten mukaan erityisesti naiset ovat avoimia löytämään itsestään uusia puolia. Ihmisten jakaminen jyrkästi heteroihin ja homoseksuaaleihin ei vastaa ihmisten sisäistä kokemusmaailmaa. Hyvin suurella osalla ihmisistä on potentiaalia kokea eroottisia tuntemuksia sekä vastakkaista että samaa sukupuolta tai niiden välimaastossa olevia ihmisiä kohtaan.
Huomaan että olet pohtinut suuntautumista itseksesi jo pidempään. Olet kertonut asiasta parille kaverille ja heidän reaktionsa olivat ihan OK. Muodostuiko siitä keskustelua? Kerrot, että et halua tulla kaapista lesbona tai naisista kiinnostuvana naisena koska pelkäät että, jos myöhemmin ihastutkin miehiin, niin joutuisit tavallaan syömään sanasi. Voisitko tulla ulos sellaisena kuin olet, eli naisena joka tällä hetkellä kokee naiset miehiä kiinnostavampana, mutta ei voi mennä takuisiin että ikuisesti olisi niin. Silloin voit olla rehellinen itsellesi ja muille ja avoin elämälle sellaisena kuin sen koet. Mieti lähipiiristä joku luotettava ystävä/kaveri, jonka kanssa voisit avata hieman enemmän omia pohdintojasi. Toiselle puhuessa usein omat ajatukset ja tarpeet selkiintyvät. Yksin pohtiessa ne helposti takkuuntuvat.
Pohdit yhtenä mahdollisuutena aseksuaalisuutta. Siinähän on kyse siitä että ei tunne lainkaan tai hyvin vähän nimenomaan seksuaalista vetovoimaa toista kohtaan. Aseksuaalilla voi olla romanttisia tuntemuksia toista kohtaan tai tuntemuksia jotka ylittävät ystävyyden mutta eivät ole luonteeltaan romanttisia (jolloin puhutaan queerplatonisuudesta). Monille aseksuaalisuus -identiteetti kuvaa hyvin omaa kokemusmaailmaa. Onkin tärkeää että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on eikä pakota tuntemaan jotain sellaista, mikä on itselle vierasta.
Milloin olisi aika lähteä tutkimusmatkalle tutustumalla lähemmin ihmiseen, joka saa sinussa aikaan hyviä tuntemuksia. Voitko antaa itsellesi luvan edetä suhteen rakentamisessa omaa tahtiasi ja itseäsi kuunnellen? Mainitset huonon itsetunnon yhdeksi jarruksi ja toiseksi seksuaalisuuteen liittyvän epävarmuuden. Mihin huono itsetunto perustuu? Mihin tarvitset sitä? Mitä puolia sinusta se peittää alleen? Missä asioissa olet hyvä? Millä tavalla voit olla hyvä toiselle tytölle tai pojalle? Silloin on helpompi ottaa kontaktia kun tunnistaa että se toinen voi saada minulta jotain arvokasta, minun huomioni, joka voi tuntua hänestä hyvältä. Kerrot että osaat nauttia itsetyydytyksestä. Se onkin hyvä eväs myös parisuhteen seksille, että on tutustunut omaan mielihyvään. Jos kumppanisi on nainen niin varmaan tutustuminen omaan seksuaaliseen mielihyvääsi on antanut osviittaa siihen mistä hänkin saattaisi nauttia! Voisitko antaa sinussa olevan kauneuden tulla näkyviin ja voisitko luottaa siihen että sinä itse saat valita kenen kanssa jaat sen!
Jos tutkimusmatkalle lähteminen pelottaa edelleen, niin voisitko hakea myötätuulta esim. Tyttöjen talosta, jos sellainen löytyy lähiseudulta tai lähiseudun Setan nuorten ryhmästä (http://seta.fi/jasenjarjestot/)
Jussi Nissinen