Olenko panseksuaali ja miten kertoa siitä vanhemmille
Olen hyväksynyt itseni panseksuaalina jo hyvin kauan aikaa sitten, mutta olen alkanut miettiä suuntautumistani uudelleen. Pojat kiinnostavat minua romanttisesti, mutta en pysty edes kuvittelemaan seksiä heidän kanssaan. Seksin harrastaminen kyllä kiinnostaa ja olen täysin mukana siihen, mutta jo pienikin juttelu/kontakti poikien kanssa aiheuttaa ahdistus- ja pahimmillaan paniikkikohtauksia. Myöskään tyttöjen kanssa en pysty menemään pussailua ja kuhertelua pidemmälle, mutta haluan kuitenkin harrastaa seksiä enemmän tyttöjen kanssa. Eli siis pojat ja tytöt kiinnostavat molemmat romanttisessa mielessä, mutta vain tytöt kiinnostavat seksuaalisessa mielessä, eivätkä heistäkään ketkä tahansa, vaan ainoastaan ne, joihin minulla on kehittynyt tunteita ajan kuluessa. Eli olen täysin pihalla suuntautumisestani, vaikkei se ihmistä määritäkään mitenkään.
Minun on myös erittäin hankala ilmaista seksuaalinen suuntautumiseni vanhemmilleni, vaikka tiedän heidän olevan täysin seksuaalivähemmistöjen puolella. Pelkään kuitenkin heidän reaktioitaan mahdolliseen tyttöystävään. Isä on tukenut minua jokaisessa päätöksessäni ja jopa auttanut siirtymään esimerkiksi kasvissyöjäksi, mutta silti kaapista tulo on kauhistuttava ajatus. Lisäksi pelkään, etten saa haluamaani työpaikkaa, jos olen kotikaupungissani avoimesti panseksuaali, vaikka seksuaalisen suuntautumisen pohjalta ei saisikaan syrjiä.
Olen kyllä ulkona kaapista kaikille kavereilleni, mutta en ole uskaltanut kertoa kenellekään muulle aikuiselle kuin parhaan ystäväni äidille suuntautumisestani. En tiedä miten ottaisin asian hienovaraisesti puheeksi vanhempieni kanssa, joten olen hieman pulassa. En haluaisi muuttaa kesän jälkeen pois kotoa ilman, että vanhempani tietävät että saatan tulla käymään tyttöystävän kanssa.
Minun on myös erittäin hankala ilmaista seksuaalinen suuntautumiseni vanhemmilleni, vaikka tiedän heidän olevan täysin seksuaalivähemmistöjen puolella. Pelkään kuitenkin heidän reaktioitaan mahdolliseen tyttöystävään. Isä on tukenut minua jokaisessa päätöksessäni ja jopa auttanut siirtymään esimerkiksi kasvissyöjäksi, mutta silti kaapista tulo on kauhistuttava ajatus. Lisäksi pelkään, etten saa haluamaani työpaikkaa, jos olen kotikaupungissani avoimesti panseksuaali, vaikka seksuaalisen suuntautumisen pohjalta ei saisikaan syrjiä.
Olen kyllä ulkona kaapista kaikille kavereilleni, mutta en ole uskaltanut kertoa kenellekään muulle aikuiselle kuin parhaan ystäväni äidille suuntautumisestani. En tiedä miten ottaisin asian hienovaraisesti puheeksi vanhempieni kanssa, joten olen hieman pulassa. En haluaisi muuttaa kesän jälkeen pois kotoa ilman, että vanhempani tietävät että saatan tulla käymään tyttöystävän kanssa.
Hei
Kaksi aika isoa asiaa pohdituttaa sinua: miten määritellä oma seksuaalinen suuntautumisesi ja miten kertoa siitä vanhemmille.
Seksuaalisen suuntautumisen määrittely on aina yksilöllinen prosessi. Kuten oletkin huomannut, siihen liittyy eri tasoja: romanttiset tunteet, eroottinen vipinä, seksuaalinen halu, kiintymys jne. Ja todellakin kyllä myös kunkin henkilön ominaispiirteet, arvot, mieltymykset jne vaikuttavat siihen kenen kanssa haluaa tehdä mitäkin ja minkälaiseen suhteeseen on hänen kanssaan valmis. Siksi luokittelut suuntautumisen mukaan ovat aina pintapuolisia eivätkä kerro koko totuutta kenestäkään. Sinä olet vain itsesi kaltainen ja sellaisena täydellinen! Jos joku kysyy suuntautumistasi niin voit kertoa sen eri vivahteista, jos koet kertomisen itsellesi riittävän turvalliseksi.
Jossain vaiheessa voisi olla hyvä että pohtisit jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa sitä, mikä seikka poikien kanssa juttelussa/kontaktissa saa sinussa aikaan paniikin. Onko se poikien jokin tapa puhua asioista, tietty tapa käyttäytyä jne? Mitä mielikuvia ja merkityksiä sen sinussa herättävät ja mihin ne liittyvät? Liittykö siihen joitain ikäviä muistoja, jotka ovat jääneet sinua vaivaamaan? Joka tapauksessa sinulla on täysi oikeus päättää siitä kenen kanssa haluat kokea yhdessä seksuaalista mielihyvää.
Kerrot että vanhempasi ovat seksuaalivähemmistöjen puolella ja että isäsi on tukenut sinua jokaisessa päätöksessäsi. Nyt kuitenkin pelkäät kertoa romanttisesta ja seksuaalisesta suuntautumisestasi. Pelkäätkö tuottavasi heille jollain tavoin pettymyksen? Vai pelkäätkö että heidän kuvansa sinusta muuttuu yhtä äkkiä aivan toiseksi kuin tähän asti. Tai että jos ilmoittaudut panseksuaaliksi, niin se velvoittaisi sinua olemaan sitä lopun ikäsi. Sen perusteella mitä viestissäsi kerrot vanhemmistasi, niin arvelisin että he kokisivat sen vain luottamuksen osoituksena että kerrot heille suuntautumiseesi liittyvistä pohdinnoistasi. Silloin he kokevat että kelpuutat heidät mukaan oman elämäsi lähipiiriin tästä eteenkin päin.
Ymmärrän pelkosi työpaikan saannin suhteen. Kuten toteat, Suomessa on yhdenvertaisuuslaki joka kriminalisoi syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella työpaikkaa haettaessa. Työntekijän seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu lainkaan työnantajalle. Kaikkein kriittisimpiä tässä suhteessa lienevät kirkon pappeuteen liittyvät virat, mutta sielläkin asennoituminen on muuttunut suuresti viime vuosina. Jos ja kun olet voinut kertoa suuntautumisesta vanhemmillesi, voivat he olla tukenasi jos työn saannissa ilmenee ongelmia. Jos taas vanhempien kanssa tulee ongelmia, voit suositella heille että voisivat soittaa meidän puhelinpäivystykseen selvittääkseen millä tavalla sinun suuntautumisesi huolestuttaa heitä.
Jussi Nissinen
Kaksi aika isoa asiaa pohdituttaa sinua: miten määritellä oma seksuaalinen suuntautumisesi ja miten kertoa siitä vanhemmille.
Seksuaalisen suuntautumisen määrittely on aina yksilöllinen prosessi. Kuten oletkin huomannut, siihen liittyy eri tasoja: romanttiset tunteet, eroottinen vipinä, seksuaalinen halu, kiintymys jne. Ja todellakin kyllä myös kunkin henkilön ominaispiirteet, arvot, mieltymykset jne vaikuttavat siihen kenen kanssa haluaa tehdä mitäkin ja minkälaiseen suhteeseen on hänen kanssaan valmis. Siksi luokittelut suuntautumisen mukaan ovat aina pintapuolisia eivätkä kerro koko totuutta kenestäkään. Sinä olet vain itsesi kaltainen ja sellaisena täydellinen! Jos joku kysyy suuntautumistasi niin voit kertoa sen eri vivahteista, jos koet kertomisen itsellesi riittävän turvalliseksi.
Jossain vaiheessa voisi olla hyvä että pohtisit jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa sitä, mikä seikka poikien kanssa juttelussa/kontaktissa saa sinussa aikaan paniikin. Onko se poikien jokin tapa puhua asioista, tietty tapa käyttäytyä jne? Mitä mielikuvia ja merkityksiä sen sinussa herättävät ja mihin ne liittyvät? Liittykö siihen joitain ikäviä muistoja, jotka ovat jääneet sinua vaivaamaan? Joka tapauksessa sinulla on täysi oikeus päättää siitä kenen kanssa haluat kokea yhdessä seksuaalista mielihyvää.
Kerrot että vanhempasi ovat seksuaalivähemmistöjen puolella ja että isäsi on tukenut sinua jokaisessa päätöksessäsi. Nyt kuitenkin pelkäät kertoa romanttisesta ja seksuaalisesta suuntautumisestasi. Pelkäätkö tuottavasi heille jollain tavoin pettymyksen? Vai pelkäätkö että heidän kuvansa sinusta muuttuu yhtä äkkiä aivan toiseksi kuin tähän asti. Tai että jos ilmoittaudut panseksuaaliksi, niin se velvoittaisi sinua olemaan sitä lopun ikäsi. Sen perusteella mitä viestissäsi kerrot vanhemmistasi, niin arvelisin että he kokisivat sen vain luottamuksen osoituksena että kerrot heille suuntautumiseesi liittyvistä pohdinnoistasi. Silloin he kokevat että kelpuutat heidät mukaan oman elämäsi lähipiiriin tästä eteenkin päin.
Ymmärrän pelkosi työpaikan saannin suhteen. Kuten toteat, Suomessa on yhdenvertaisuuslaki joka kriminalisoi syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella työpaikkaa haettaessa. Työntekijän seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu lainkaan työnantajalle. Kaikkein kriittisimpiä tässä suhteessa lienevät kirkon pappeuteen liittyvät virat, mutta sielläkin asennoituminen on muuttunut suuresti viime vuosina. Jos ja kun olet voinut kertoa suuntautumisesta vanhemmillesi, voivat he olla tukenasi jos työn saannissa ilmenee ongelmia. Jos taas vanhempien kanssa tulee ongelmia, voit suositella heille että voisivat soittaa meidän puhelinpäivystykseen selvittääkseen millä tavalla sinun suuntautumisesi huolestuttaa heitä.
Jussi Nissinen