Hukassa
Hei! Olen 19 ja koen olevani transsukupuolinen. Olen hautonut asiaa lähes 5 vuotta, mutta vasta reilun vuoden olen ollut varma asiasta. En ole kuitenkaan koskaan kertonut asiasta kenellekään.
Masennuin n. 12-vuotiaana, kun murrosikäni alkoi kunnolla. Tavallaan olen tiennyt jollain tasolla siitä lähtien, mutta silloin ajattelin vain, etten pidä kehostani koska olen lihava (olin kuitenkin reilusti alle 40kg). Myöhemmin aloin "leikitellä" ajatuksella, että olisinkin oikeasti poika enkä tyttö, mutten moneen vuoteen kuitenkaan tehnyt asialle mitään.
Nyt kuitenkin jostain syystä päädyin siihen, etten enää voi "valehdella" itselleni. En ollut aiemmin kokenut transsukupuolisuuden "oireita" kovin vahvasti, joten siksikin olin helposti epäillyt itseäni. Nyt kuitenkin olen havahtunut siihen, miten "väärältä" kaikki tuntuu. En esimerkiksi ollut kokenut varsinaista dysforiaa ennen kuin vasta viime kuukausina, mutta nyt ahdistun todella helposti pienistäkin asioista.
Tunnen olevani tällä hetkellä hukassa. Olen tullut liian pitkälle mennäkseni takaisin, mutta tuntuu siltä, etten voi jäädä tähänkään tai teen jotain peruuttamatonta. Pelkkä ajatus siitä, että kertoisin perheelleni saattaa aiheuttaa ahdistuskohtauksen, eikä minulla ole muita kenelle voisin harkita kertovani. Tunnen olevani asian kanssa todella yksin enkä tiedä mitä tehdä.
Masennuin n. 12-vuotiaana, kun murrosikäni alkoi kunnolla. Tavallaan olen tiennyt jollain tasolla siitä lähtien, mutta silloin ajattelin vain, etten pidä kehostani koska olen lihava (olin kuitenkin reilusti alle 40kg). Myöhemmin aloin "leikitellä" ajatuksella, että olisinkin oikeasti poika enkä tyttö, mutten moneen vuoteen kuitenkaan tehnyt asialle mitään.
Nyt kuitenkin jostain syystä päädyin siihen, etten enää voi "valehdella" itselleni. En ollut aiemmin kokenut transsukupuolisuuden "oireita" kovin vahvasti, joten siksikin olin helposti epäillyt itseäni. Nyt kuitenkin olen havahtunut siihen, miten "väärältä" kaikki tuntuu. En esimerkiksi ollut kokenut varsinaista dysforiaa ennen kuin vasta viime kuukausina, mutta nyt ahdistun todella helposti pienistäkin asioista.
Tunnen olevani tällä hetkellä hukassa. Olen tullut liian pitkälle mennäkseni takaisin, mutta tuntuu siltä, etten voi jäädä tähänkään tai teen jotain peruuttamatonta. Pelkkä ajatus siitä, että kertoisin perheelleni saattaa aiheuttaa ahdistuskohtauksen, eikä minulla ole muita kenelle voisin harkita kertovani. Tunnen olevani asian kanssa todella yksin enkä tiedä mitä tehdä.
Hei NikoKristiina
Olet tullut tärkeään kohtaan elämässäsi. Olet viisi vuotta hautonut yksin omaan sukupuoleesi ja kehoosi liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia. Asian puheeksi ottamista on hidastanut se, että et ole kokenut varsinaista kehodysforiaa kuin vasta viime kuukausina ja siksi olet aiemmin epäillyt tuntemuksiasi ja ajatuksiasi. Nyt koet, että et voi enää valehdella itsellesi ja mietit miten ja missä voisit ottaa asian käsittelyyn. Ajatus perheelle asian kertomisesta herättää ahdistusta, etkä tiedä ketään kenelle keroisit sinulle todella elintärkeästä asiasta.
On hyvin ymmärrettävää, että omaan sukupuoleen liittyvien epäilysten ymmärtäminen ja puheeksi ottaminen vievät aikaa. Kerrot että masennuit 12-vuotiaana, juuri kun murrosikäsi alkoi. Et pitänyt kehostasi, pidit sitä lihavana, vaikka painoit alle 40 kg. Silloin on kenen tahansa vaikea erottaa masennuksen keskellä mikä johtuu mistäkin. Lisäksi esimerkiksi terveydenhuollossa on edelleen keskimäärin vähän tietoa sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuoliristiriitaan liittyvistä oireista. Siksi myöskään ammattiauttajat eivät useinkaan osaa ottaa asiaa puheeksi oirehtivien nuorten kanssa. Hyvin pitkään on lisäksi ajateltu, että transsukupuolisuuden tunnistaa nimenomaan voimakkaasta kehodysforiasta, eli siitä että ihminen vierastaa omaa kehoaan tai sen osia, usein nimenomaan sukuelimiä tai rintoja. Nyttemmin on huomattu, että ihminen voi kokea olevansa väärässä sukupuolessa ilman selkeää kehodysforiaa tai että kehodysforia voi tulla tietoisuuteen vasta myöhemmässä vaiheessa.
Nyt olisi todella tärkeää, että saisit sekä vertaistukea että ammatillista apua. Osoitteesta transtukipiste.fi/transtukipisteen-ryhmat saat tietoa Transtukipisteen järjestämistä ryhmistä sukupuoltaan pohtiville. Seuraava tilaisuus sukupuoltaan pohtiville nuorille on nyt 28.6. klo 17 Transtukipisteellä Setan toimistolla Pasilanraitio 5, Länsi-Pasila, Helsinki (lähellä Pasilan asemaa). Sinuiksi palvelulla on vertaischatteja, joista saat tietoa osoitteesta www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-chatit-kevaalla-2016. Kevätkausi on tosin nyt lopullaan ja viimeinen trans chat on tänään 27.6. klo 18-20. Jos saat tämän viestin siihen mennessä niin mene ihmeessä sinne. Ohjeet löytyy em. www-osoitteesta.
Ammatillista apua voit saada aluksi vaikkapa Sinuiksi palvelun kautta. Miellä on puhelinpäivystys ma ja to klo 19-21 p. 044 300 2355 ja päivystäjällä on terapia-alan koulutus ja tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Yhdessä päivystäjän kanssa voit tutkailla mistä voisit saada luotettavaa ja asiantuntevaa apua. Olet mitä ilmeisimmin siinä vaiheessa että sinun olisi hyvä hakeutua sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin joko Helsingin tai Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön. Siihen tarvitset lääkärin lähetteen. Sen voi kirjoittaa yleislääkäri, esimerkiksi terveyskeskuslääkäri tai jonkin lääkäriaseman yleislääkäri tai psykiatri. Ohjeet tutkimuksiin hakeutumista ajatellen löytyy mm. Trasek ry:n sivuilta: trasek.fi/perustietoa/sukupuolenkorjaus/ohje-laakarille/
Sen jälkeen, kun olet saanut apua vertaistuen tai ammattiauttajan taholta, voisi olla hyvä ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa. Olisi hyvä, että et olisi siinä vaiheessa ihan yksin tämän asian kanssa, vaan että olisit voinut keskustella tilanteestasi turvallisesti asiaan perehtyneiden ihmisten kanssa. On tärkeää, että omat ajatusesi ja tuntemuksesi ovat ensin selkiytyneet itsellesi. Siinä keskustelut muiden sukupuolen moninaisuuteen omakohtaisesti tai ammatillisesti perehtyneiden kanssa on yleensä avuksi.
Nyt on todella tärkeää, että et jää yksin. Näin kesäkaudella vertaistuen löytäminen voi olla vaikeaa. Voit nyt aluksi kuitenkin hyödyntää tätä Sinuiksi -palvelua. Puhelinpäivystyksemme (ks. tiedot yllä) kautta voit varata neuvontakäynnin terapeuttimme vastaanotolle ja saat tietoa puhelimitse tapahtuvasta vertaistuesta.
Jussi Nissinen
Olet tullut tärkeään kohtaan elämässäsi. Olet viisi vuotta hautonut yksin omaan sukupuoleesi ja kehoosi liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia. Asian puheeksi ottamista on hidastanut se, että et ole kokenut varsinaista kehodysforiaa kuin vasta viime kuukausina ja siksi olet aiemmin epäillyt tuntemuksiasi ja ajatuksiasi. Nyt koet, että et voi enää valehdella itsellesi ja mietit miten ja missä voisit ottaa asian käsittelyyn. Ajatus perheelle asian kertomisesta herättää ahdistusta, etkä tiedä ketään kenelle keroisit sinulle todella elintärkeästä asiasta.
On hyvin ymmärrettävää, että omaan sukupuoleen liittyvien epäilysten ymmärtäminen ja puheeksi ottaminen vievät aikaa. Kerrot että masennuit 12-vuotiaana, juuri kun murrosikäsi alkoi. Et pitänyt kehostasi, pidit sitä lihavana, vaikka painoit alle 40 kg. Silloin on kenen tahansa vaikea erottaa masennuksen keskellä mikä johtuu mistäkin. Lisäksi esimerkiksi terveydenhuollossa on edelleen keskimäärin vähän tietoa sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuoliristiriitaan liittyvistä oireista. Siksi myöskään ammattiauttajat eivät useinkaan osaa ottaa asiaa puheeksi oirehtivien nuorten kanssa. Hyvin pitkään on lisäksi ajateltu, että transsukupuolisuuden tunnistaa nimenomaan voimakkaasta kehodysforiasta, eli siitä että ihminen vierastaa omaa kehoaan tai sen osia, usein nimenomaan sukuelimiä tai rintoja. Nyttemmin on huomattu, että ihminen voi kokea olevansa väärässä sukupuolessa ilman selkeää kehodysforiaa tai että kehodysforia voi tulla tietoisuuteen vasta myöhemmässä vaiheessa.
Nyt olisi todella tärkeää, että saisit sekä vertaistukea että ammatillista apua. Osoitteesta transtukipiste.fi/transtukipisteen-ryhmat saat tietoa Transtukipisteen järjestämistä ryhmistä sukupuoltaan pohtiville. Seuraava tilaisuus sukupuoltaan pohtiville nuorille on nyt 28.6. klo 17 Transtukipisteellä Setan toimistolla Pasilanraitio 5, Länsi-Pasila, Helsinki (lähellä Pasilan asemaa). Sinuiksi palvelulla on vertaischatteja, joista saat tietoa osoitteesta www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-chatit-kevaalla-2016. Kevätkausi on tosin nyt lopullaan ja viimeinen trans chat on tänään 27.6. klo 18-20. Jos saat tämän viestin siihen mennessä niin mene ihmeessä sinne. Ohjeet löytyy em. www-osoitteesta.
Ammatillista apua voit saada aluksi vaikkapa Sinuiksi palvelun kautta. Miellä on puhelinpäivystys ma ja to klo 19-21 p. 044 300 2355 ja päivystäjällä on terapia-alan koulutus ja tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Yhdessä päivystäjän kanssa voit tutkailla mistä voisit saada luotettavaa ja asiantuntevaa apua. Olet mitä ilmeisimmin siinä vaiheessa että sinun olisi hyvä hakeutua sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin joko Helsingin tai Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön. Siihen tarvitset lääkärin lähetteen. Sen voi kirjoittaa yleislääkäri, esimerkiksi terveyskeskuslääkäri tai jonkin lääkäriaseman yleislääkäri tai psykiatri. Ohjeet tutkimuksiin hakeutumista ajatellen löytyy mm. Trasek ry:n sivuilta: trasek.fi/perustietoa/sukupuolenkorjaus/ohje-laakarille/
Sen jälkeen, kun olet saanut apua vertaistuen tai ammattiauttajan taholta, voisi olla hyvä ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa. Olisi hyvä, että et olisi siinä vaiheessa ihan yksin tämän asian kanssa, vaan että olisit voinut keskustella tilanteestasi turvallisesti asiaan perehtyneiden ihmisten kanssa. On tärkeää, että omat ajatusesi ja tuntemuksesi ovat ensin selkiytyneet itsellesi. Siinä keskustelut muiden sukupuolen moninaisuuteen omakohtaisesti tai ammatillisesti perehtyneiden kanssa on yleensä avuksi.
Nyt on todella tärkeää, että et jää yksin. Näin kesäkaudella vertaistuen löytäminen voi olla vaikeaa. Voit nyt aluksi kuitenkin hyödyntää tätä Sinuiksi -palvelua. Puhelinpäivystyksemme (ks. tiedot yllä) kautta voit varata neuvontakäynnin terapeuttimme vastaanotolle ja saat tietoa puhelimitse tapahtuvasta vertaistuesta.
Jussi Nissinen