Sekaisin tunteista
Heippa! Olen viime aikoina pohtinut omaa seksuaalista suuntautumistani. Ikää minulla on kohta 20-vuotias nainen ja tuntuu, että en vieläkään tiedä kuka olen ja mitä haluan. Nuorena ihastukseni olivat aina poikia, koskaan ei mitään vakavampaa ole kuitenkaan kehittynyt. Joka kerta kun olemme edenneet tutustumisvaiheen ohi, minulla iskee tietynlainen kiinnostuksen lopahtaminen ja pakokauhu. Koskaan suudelmia pidemmälle en ole edennyt ja aina on tuntunut siltä, että seksi miehen kanssa ei minua kiinnosta. Minulla on paljon kavereita jotka seurustelevat saman sukupuolen kanssa, minusta tuntuu, että kaikki kuitenkin olettavat, että minä tulen miehen kanssa seurustelemaan ja tämä on yksi asia mikä minussa ärsyttää. Viime aikoina minussa on herännyt juuri ihastuksen tunteita nimenomaan naisia kohtaan. Minua kuitenkin pelottaa ajatus siitä, jos näytän tunteeni naista kohtaan niin mitä muut siitä ajattelee ja kun en itsekkään varmaksi tiedä pystyisinkö naisen kanssa seurustelemaan. Tällä hetkellä tämä kuitenkin houkuttelee minua, koska naisten olemus ja luonne ylipäätään tuntuu minusta oikeammalta kuin miesten.
Toisaalta minua huoletuttaa se, kun tosiaan olen neitsyt ja minulla jauhaa ajatus että seksiä en miehen kanssa halua. Olen miettinyt että enhän minä voi tietää varmaksi mitä haluan jos en esim seksiä ole kokenut, joten pitäisikö? Tiedän että en pysty kenenkään puolitutun kanssa sitä tekemään mutta jos ajatusmaailmani on tämä miten voisin jonkun luotettavan miehen löytää jos en edes ole varma haluanko seksiä hänen kanssaan harrastaa. Koska tällä hetkellä kiinnostukseni naisissa on, en tiedä pitäisikö minun rohkeasti kuunnella tunteitani ja katsoa johtaisiko se johonkin, tähän liittyy kuitenkin pelko siitä, että mitä jos en pysty ja loukkaan esim sitä naispuolista henkilöä. En tiedä pystyykö kukaan minua millään tavalla auttamaan, on tunteet ja pää vaan niin pyörällä.
Toisaalta minua huoletuttaa se, kun tosiaan olen neitsyt ja minulla jauhaa ajatus että seksiä en miehen kanssa halua. Olen miettinyt että enhän minä voi tietää varmaksi mitä haluan jos en esim seksiä ole kokenut, joten pitäisikö? Tiedän että en pysty kenenkään puolitutun kanssa sitä tekemään mutta jos ajatusmaailmani on tämä miten voisin jonkun luotettavan miehen löytää jos en edes ole varma haluanko seksiä hänen kanssaan harrastaa. Koska tällä hetkellä kiinnostukseni naisissa on, en tiedä pitäisikö minun rohkeasti kuunnella tunteitani ja katsoa johtaisiko se johonkin, tähän liittyy kuitenkin pelko siitä, että mitä jos en pysty ja loukkaan esim sitä naispuolista henkilöä. En tiedä pystyykö kukaan minua millään tavalla auttamaan, on tunteet ja pää vaan niin pyörällä.
Hei!
Olet pitkään ajatellut olevasi hetero, mutta olet todennut, että tunteet lopahtavat tutustumisvaiheen jälkeen. Kerrot että silloin sinuun iskee pakokauhu. Mihin tuo pakokauhu liittyy. Kohdistuuko se seksiä kohtaan vai siihen että miehen läheisyys ei sittenkään tunnu omalta jutulta? Jos pakokauhu liittyy seksiin, niin sitä tietysti on hyvä tutkia. Mikä siinä tuntuu pelottavalta? Esim. sekä että tunnet itsesi niin epävarmaksi, että et ehkä osaa tuoda omia tarpeitasi esille ja pelkäät seksin tuntuvan sen vuoksi vieraalta. Silloin voisi auttaa se, että ottaa asian reilusti puheeksi. Ennen seksiä voisitte keskustella mistä kumpikin saattaisi tykätä ja miten voisitte yhdessä edetä ilman kiirettä. Tosin toteat, että seksi miehen kanssa ei vaan kiinnosta. Silloin kyse ei ehkä ole niinkään pelosta vaan yksinkertaisesti kiinnostuksen puutteesta.
Seksi naisen kanssa on ruvennut sinua hieman kiinnostamaan ja tuntumaan enemmän omalta jutulta, mutta olet epävarma kannattaisiko sinun sittenkään kuunnella näitä tunteitasi. Pohdit että entä jos et pystykään seurustelemaan naisen kanssa niin loukkaatko toista, jos tahdot seksiä hänen kanssaan. Tässäkin kannattanee olla itselle ja toiselle rehellinen. Joku voi tosiaankin loukkaantua siitä, jos huomaa jälkeenpäin tulleensa valituksi vain ”koeajoa” varten. Sen sijaan, jos kerrot etukäteen, että olet epävarma tunteistasi mutta haluat siitä huolimatta edetä pidemmälle intiimiin kontaktiin, niin silloin toinen tietää mistä on kyse ja voi tehdä oman valintansa. Voihan olla, että toinenkin vielä etsii itseään.
Pohdit myös sitä, miten ystävät ja muut lähipiirin ihmiset, jotka ovat olettaneet, että olet hetero, suhtautuvat siihen, että oletkin kiinnostunut naisista. On totta, että monilla meistä on tapana luoda jokin tietty kuva läheisistämme ja tarkastella heidän elämäänsä vain sen kehyksen läpi. Näin syntyy mm. hetero-olettamus, oletus että toinen on ”ilman muuta” hetero. Sehän on kulttuurissamme edelleen ”oletusarvo”. Tässä ilmenee myös se virheellinen oletus, että ihmisen tulisi jo 20-vuotiaana tietää tarkasti mikä oma seksuaalinen suuntautuminen on. On kuitenkin melko tavallista, että yli kaksikymppinen nainen huomaa itselleen ja muille yllätykseksi ihastuvansa romanttisesti, eroottisesti ja seksuaalisesti naiseen, vaikka oli kuvitellut olleensa hetero. Seksuaalinen kasvu on koko elämänmittainen prosessi. Uskon että ainakin osa lähipiiristä ilahtuu siitä, että kuuntelet itseäsi ja haluat tutustua itseesi ja toisiin ihmisiin lisää ja uudella tavalla. Sellaisiahan hyvät ystävät ovat!
Jussi Nissinen
Olet pitkään ajatellut olevasi hetero, mutta olet todennut, että tunteet lopahtavat tutustumisvaiheen jälkeen. Kerrot että silloin sinuun iskee pakokauhu. Mihin tuo pakokauhu liittyy. Kohdistuuko se seksiä kohtaan vai siihen että miehen läheisyys ei sittenkään tunnu omalta jutulta? Jos pakokauhu liittyy seksiin, niin sitä tietysti on hyvä tutkia. Mikä siinä tuntuu pelottavalta? Esim. sekä että tunnet itsesi niin epävarmaksi, että et ehkä osaa tuoda omia tarpeitasi esille ja pelkäät seksin tuntuvan sen vuoksi vieraalta. Silloin voisi auttaa se, että ottaa asian reilusti puheeksi. Ennen seksiä voisitte keskustella mistä kumpikin saattaisi tykätä ja miten voisitte yhdessä edetä ilman kiirettä. Tosin toteat, että seksi miehen kanssa ei vaan kiinnosta. Silloin kyse ei ehkä ole niinkään pelosta vaan yksinkertaisesti kiinnostuksen puutteesta.
Seksi naisen kanssa on ruvennut sinua hieman kiinnostamaan ja tuntumaan enemmän omalta jutulta, mutta olet epävarma kannattaisiko sinun sittenkään kuunnella näitä tunteitasi. Pohdit että entä jos et pystykään seurustelemaan naisen kanssa niin loukkaatko toista, jos tahdot seksiä hänen kanssaan. Tässäkin kannattanee olla itselle ja toiselle rehellinen. Joku voi tosiaankin loukkaantua siitä, jos huomaa jälkeenpäin tulleensa valituksi vain ”koeajoa” varten. Sen sijaan, jos kerrot etukäteen, että olet epävarma tunteistasi mutta haluat siitä huolimatta edetä pidemmälle intiimiin kontaktiin, niin silloin toinen tietää mistä on kyse ja voi tehdä oman valintansa. Voihan olla, että toinenkin vielä etsii itseään.
Pohdit myös sitä, miten ystävät ja muut lähipiirin ihmiset, jotka ovat olettaneet, että olet hetero, suhtautuvat siihen, että oletkin kiinnostunut naisista. On totta, että monilla meistä on tapana luoda jokin tietty kuva läheisistämme ja tarkastella heidän elämäänsä vain sen kehyksen läpi. Näin syntyy mm. hetero-olettamus, oletus että toinen on ”ilman muuta” hetero. Sehän on kulttuurissamme edelleen ”oletusarvo”. Tässä ilmenee myös se virheellinen oletus, että ihmisen tulisi jo 20-vuotiaana tietää tarkasti mikä oma seksuaalinen suuntautuminen on. On kuitenkin melko tavallista, että yli kaksikymppinen nainen huomaa itselleen ja muille yllätykseksi ihastuvansa romanttisesti, eroottisesti ja seksuaalisesti naiseen, vaikka oli kuvitellut olleensa hetero. Seksuaalinen kasvu on koko elämänmittainen prosessi. Uskon että ainakin osa lähipiiristä ilahtuu siitä, että kuuntelet itseäsi ja haluat tutustua itseesi ja toisiin ihmisiin lisää ja uudella tavalla. Sellaisiahan hyvät ystävät ovat!
Jussi Nissinen