Selaa kysymyksiä

Olenko transpoika?

Moro, olen 14-vuotias, enkä ole oikein varma sukupuolestani. Biologinen ja juridinen sukupuoleni on tyttö, mutta minusta tuntuu kummalliselta, kun minusta puhutaan "tyttönä" "neitinä" tai "naisena". Minulla on lyhyet hiukset ja olen aina käyttänyt miesten vaatteita, jos olen saanut valita. Haluaisin binderin, mutta en juurikaan tarvitse sitä, eikä Suomessa ei oikein myydä bindereitä enkä ole uskaltanut kertoa vanhemmilleni tästä mitään. En tykkää vartalostani tai naamastani, enkä ole uskaltanut mennä esim. uimaan vartaloni takia, lähinnä sen takia että minun pitäisi pitää "naisten uimapukua", ja ihmiset ajattelisivat minua tyttönä. En tykkää puhumisestakaan, koska vaikka ääneni on melko matala, sen kuullessa ajattelee ensimmäisenä että "Jaha, tuo on tyttö".

Molemmat vanhempani ovat melko homo- ja transfobisisia, mutta isäni on sanonut että hyväksyy minut vaikka olisin mitä, mutta pelkään silti heidän reaktioitaan.

Enkä ole varma, olenko trans, vai onko tämä vain joku epämääräinen vaihe jolle nauran kymmenen vuoden päästä. Minua pelottaa, että jos esim. aloitan testosteroonin oton tai poistatan rintani, ja sitten joku päivä heräänkin että "ei helvetti, kadun kaikkea"

Hei!

Sinusta tuntuu kummalliselta, kun sinusta puhutaan tyttönä, neitinä tai naisena. Et tykkää vartalostasi etkä siitä että sinulla on tytön ääni. Toisin sanoen koet melkoista ristiriitaa sinulle annetun sukupuolimäärittelyn ja oman kokemuksesi välillä. Tuntuuko siltä, että viihtyisit paremmin poikana vai koetko että sekään ei tunnu täysi omalta?

Mietit vastuullisena ihmisenä sitä, että jos aloitat testosteronien oton tai poistatat rinnat niin voiko käydä, että joku päivä vielä katkerasti kadut sitä. Juuri tämän vuoksi nuorten kohdalla halutaankin ensin varmistaa, että sukupuoliristiriidan kokemus on riittävän vakiintunut, ennen kuin annetaan esimerkiksi transsukupuolisuus tai muunsukupuolisuus diagnoosi, joka sitten mahdollistaa testosteroni- ja leikkaushoidot. Nuorille voidaan antaa sitä ennen murrosiän muutoksia pysäyttävää lääkehoitoa, jos kyseisen nuoren sukupuoliristiriita on ollut johdonmukainen. Tällöin mahdollisille korjaushoidoille paremmat lähtökohdat.

Pohdit sitä, uskaltaisitko ottaa asian puheeksi vanhempiesi kanssa. Olet todennut että he ovat melko homo- ja transfobisia. Toisaalta isäsi on sanonut että hyväksyy sinut sellaisena kuin mitä olet. Oman lapsen kokema sukupuoliristiriita on kieltämättä monille vanhemmista aluksi hyvinkin hankala asia. He ovat tottuneet ajattelemaan lastaan syntymässä annetun määrittelyn mukaisesti ja siitä pois oppiminen vie aikansa. Suurin osa vanhemmista kuitenkin lopulta rakastaa lastaan niin paljon, että on lopulta valmis tukemaan lapsensa mahdollisuuksia elää elämäänsä omana itsenään. Asian voisit halutessasi ottaa vanhempiesi kanssa puheeksi (tai kirjeitse) niin että kysyt, ovatko he panneet merkille sinun tapasi pukeutua aina kuin mahdollista poikien vaatteisiin ja mitä he siitä ovat ajatelleet. Sitten voit kertoa, että olet kovasti pohtinut omaa sukupuoltasi koettuasi ristiriitaa siinä, että sinua pidetään poikana. Sitten voisit kertoa, että haluat nyt rauhassa tutkailla omaa kehitystäsi ja toivot että sinä aikana he kutsuisivat sillä nimellä, joka sinusta tuntuisi sopivalta. Voisit jatkaa vielä, että et ole suin päin hakemassa testosteroneja mutta jossain vaiheessa saatat hakeutua nuorille suunnattuun sukupuoli-identiteetin tutkimukseen.

Jos asian puheeksi ottaminen vanhempien kanssa tuntuu tässä vaiheessa ennenaikaiselta, niin olisiko kouluterveydenhoitaja turvallisempi taho aloittaa keskustelut tästä aiheesta? On tärkeää että et jää yksin pohdintojesi kanssa.

Transtukipisteen sivuilta (transtukipiste.fi) löytyy tietoa sukupuolen moninaisuudesta nuorten kohdalla sekä siitä, miten ja minne voi hakeutua tutkimuksiin. Siellä on myös vanhemmille ja terveydenhoitajille suunnattua tietoa lapsen sukupuolen moninaisuudesta.

Toivottavasti tämä vastaus hieman rauhoittaa mieltäsi ja auttaa suunnistaman eteenpäin.

Jussi Nissinen

Aiheet


Aseksuaalisuus
Hengellinen kaltoinkohtelu, eheyttäminen
Huolestunut vanhempi
Huono kohtelu palveluissa
Identiteettipohdinnat
Ikääntyminen
Kaapista ulostuleminen
Kun kumppanini ei ole sitä mitä oletin
Kun perhe tai läheiset ei hyväksy
Lapsen ja nuoren kehitys
Lasten saaminen ja vanhemmuus
Osakulttuurien haasteita
Palvelujen saatavuus
Pari- ja monisuhteet
Parisuhteen ja perheen muodostaminen
Pelot
Perhe ja suku
Seksi ja seksuaalisuus
Seksuaalinen suuntautuminen
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaaliset mieltymykset
Seurustelun aloittaminen
Sukupuolen moninaisuus
Syrjintä- ja kiusaamiskokemukset
Terveys
Terveys, mielenterveys
Työelämä
Ulkonäkö
Uskonto ja hengellisyys
Vaikeus hyväksyä itseään
Vertaistuki
Yhteiskunta, lainsäädäntö
Yksinäisyys