Epävarmuus~
Moikka!:) Oon pian 13v täyttävä tyttö Kajaanista. Olen jo about 11 vuotiaasta lähtien ollut enemmän tyttöihin päin, enkä enää oikeastaan ollenkaan kiinnostu tai fantasioi vastakkaisesta sukupuolesta. Kuitenkin minua arveluttaa nuorehko ikäni, ja se otetaanko minua tosissaan.. En ole vielä kertonut vanhemmilleni koska en koe sitä kovinkaan tärkeäksi vielä :P
Usein just jossain netissä urputetaan siittä, miten alaikäinen ei voi tietää omasta suuntautumisestaan, ja toki, voinhan vanhempana olla vaikka hetero number #1 sillä mistäs sitä tietää~
Minuun myös ilmeisesti on ihastunut eräs hyvä ystäväni (poika) joka ahdistaa jotenkin semisti.. Joskus kuvaili ulkonäköäni sanoilla kuten "söpö" "Tekee mieli halata", mutta sanoi ettei enää tykkää sillä tavalla. Hän on mukava ihminen ja hyvä kaveri kenen kanssa en haluis kokonaan pistää välejä poikki, ei tietoisesti ahdistele tm. mutta silti jotenkin 'lähentelee' (on kaikkialla samaan aikaan, yrittää tykätä samoista jutuista jne) joka mua vähän häiritsee.
Hän tietää kyllä, etten ole kiinnostunut pojista, mut ei mun vihjailut näytä tepsivän :/
Muutenkin pojat ahdistaa.
Siispä kysymykseni ovat;
Voinko alaikäisenä tietää seksuaalisen suuntautumiseni?
Kuinka saan tämän ystäväni uskomaan, etten ole kiinnostunut hänestä?
+ voiko mua edes ottaa tosissaan, vai onks tää vaan sellanen "Vaihe"? ;P
Usein just jossain netissä urputetaan siittä, miten alaikäinen ei voi tietää omasta suuntautumisestaan, ja toki, voinhan vanhempana olla vaikka hetero number #1 sillä mistäs sitä tietää~
Minuun myös ilmeisesti on ihastunut eräs hyvä ystäväni (poika) joka ahdistaa jotenkin semisti.. Joskus kuvaili ulkonäköäni sanoilla kuten "söpö" "Tekee mieli halata", mutta sanoi ettei enää tykkää sillä tavalla. Hän on mukava ihminen ja hyvä kaveri kenen kanssa en haluis kokonaan pistää välejä poikki, ei tietoisesti ahdistele tm. mutta silti jotenkin 'lähentelee' (on kaikkialla samaan aikaan, yrittää tykätä samoista jutuista jne) joka mua vähän häiritsee.
Hän tietää kyllä, etten ole kiinnostunut pojista, mut ei mun vihjailut näytä tepsivän :/
Muutenkin pojat ahdistaa.
Siispä kysymykseni ovat;
Voinko alaikäisenä tietää seksuaalisen suuntautumiseni?
Kuinka saan tämän ystäväni uskomaan, etten ole kiinnostunut hänestä?
+ voiko mua edes ottaa tosissaan, vai onks tää vaan sellanen "Vaihe"? ;P
Hei!
Pohdit sitä voiko alaikäisenä tietää seksuaalisen suuntautumisensa. Viestissäsi pohditkin sitä, että myöhemminhän se voi vielä muuttua.
Kyllä alaikäinen voi tietää, mikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa on kulloisellakin hetkellä, eikä kenelläkään ulkopuolisella ole oikeutta kyseenalaistaa sitä ja sen merkitystä. Kuten viestissäsi totesit suuntautuminen ei ole ”kiveen hakattu” vaan se voi muuntua vuosien kuluessa. Etukäteen ei kuitenkaan voida sanoa, kenellä se muuttuu ja kenellä ei. Monissa tutkimuksissa on tullut esille, että osa homoseksuaalisesti suuntautuneista aikuisista oli tunnistanut eroottissävyisen kiinnostuksensa samaa sukupuolta olevia kohtaan jo alakouluiässä tai sitäkin varhaisemmin. Osa oli tullut siitä tietoiseksi murrosiän paikkeilla tai teinivuosina ja osa vasta aikuisuudessa. Biseksuaaleilla ja panseksuaaleilla on samanlaista vaihtelua siinä, missä vaiheessa he tulivat tietoiseksi siitä että heidän kiinnostuksensa ei rajoitu yhteen sukupuoleen. Vastaavasti heteroseksuaalisista aikuisista taas muistaa, että heillä oli ollut romanttista/seksuaalista kiinnostusta myös samaa sukupuolta olevia kohtaan ainakin jossain määrin murrosiän paikkeilla ja sen jälkeen se jäi pois. Eli suuntautumisen kehitys on hyvin yksilöllistä.
Usein nuorille, jotka kokevat vetoa samaa sukupuolta olevia kohtaan, sanotaan että se voi olla ohimenevä vaihe, ja siksi sitä ei kannattaisi ottaa liian vakavasti. Moni homoseksuaalinen nuori, jolle aikuiset aikanaan sanoivat noin ja joille se ei ollut ohimenevä vaihe, harmittelee sitä, että monta vuotta meni odotellessa hukkaan. Nuorilla tulisi olla oikeus kertoa romanttisista tunteistaan ja ilmaista niitä niiden kohteille riippumatta kohteen sukupuolesta. Kun nuori voi turvallisesti ilmaista romanttisia tunteitaan, pääsee hän rakentamaan ne huomioon ottaen omia ihmissuhteitaan ja niissä hän voi tutustua lisää omiin tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Tämä tietenkin edellyttää, että perheissä, kouluissa ja erilaisissa nuorten yhteisöissä ja harrastuksissa sekä nuoret että aikuiset suhtautuvat yhtä lailla myönteisesti nuoren keskinäisiin ihastumisiin riippumatta siitä onko kohde vastakkaista tai samaa sukupuolta oleva nuori. Eli: kyllä nuori voi tietää suuntautumisensa, mitä se kulloinkin on, ja sinulla on mielestäni täysi oikeus arvostaa omia havaintojasi siitä, keihin koet vetoa, ja kertoa siitä valitsemillesi ihmisille.
Mietit sitä, miten voisit saada sinuun ihastuneen pojan uskomaan, että ihastus ei ole kaksipuolista. Haluat tehdä sen niin että voisit sen jälkeen jatkaa ystävyyttä hänen kanssaan. Pohdit myös sitä, voiko sinut ottaa tässä tosissaan, jos et voida olla varma, että olet jatkossakin vain tyttöihin päin kallellaan.
Tämä onkin aika herkkä paikka teille kummallekin. Sinun on hyvä ottaa omat tuntemuksesi tosissaan. Jos toisen lähentely ei tunnut hyvältä, niin siitä voi sanoa aluksi ystävällisesti ja jos lähentely jatkuu niin entistä jämäkämmin. Jos ymmärsin oikein, niin poika ei lähentele fyysisesti vaan kyse on siitä, että hän hakeutuu toistuvasti sinne missä sinäkin olet ja pyrkii tykkäämään kanssasi samoista asioista. Ilmeisesti hän nauttii sinun läheisyydestäsi, vaikka ei tykkääkään enää ”sillä tavalla”. Tämäkin häiritsee sinua. Siksi olisikin hyvä, että voisit kertoa hänelle millä tavoin te voisitte olla kavereita, millä tavoin pidät hänestä ja miten arvostat häntä ja toisaalta minkä koet häiritseväksi. Olisi hyvä, että osaisit kertoa tämän niin että poika ei tule nolatuksi. Siinä auttaisi varmaankin se, jos voisit kertoa, että sinulla romanttiset tunteet kohdistuvat tyttöihin, ei poikiin. Mutta onko sen sanominen turvallista, vai pelkäätkö, että poika alkaisi sitten kiusaamaan sinua ja levittämään tietoa muille? Jos tämä vaara on olemassa, niin silloin voisi olla hyvä todeta vain, että tykkäät hänestä ja haluat olla hänen todella hyvä kaverinsa mutta ei sillä tavalla kuin seurustellessa ollaan.
Jussi Nissinen
Pohdit sitä voiko alaikäisenä tietää seksuaalisen suuntautumisensa. Viestissäsi pohditkin sitä, että myöhemminhän se voi vielä muuttua.
Kyllä alaikäinen voi tietää, mikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa on kulloisellakin hetkellä, eikä kenelläkään ulkopuolisella ole oikeutta kyseenalaistaa sitä ja sen merkitystä. Kuten viestissäsi totesit suuntautuminen ei ole ”kiveen hakattu” vaan se voi muuntua vuosien kuluessa. Etukäteen ei kuitenkaan voida sanoa, kenellä se muuttuu ja kenellä ei. Monissa tutkimuksissa on tullut esille, että osa homoseksuaalisesti suuntautuneista aikuisista oli tunnistanut eroottissävyisen kiinnostuksensa samaa sukupuolta olevia kohtaan jo alakouluiässä tai sitäkin varhaisemmin. Osa oli tullut siitä tietoiseksi murrosiän paikkeilla tai teinivuosina ja osa vasta aikuisuudessa. Biseksuaaleilla ja panseksuaaleilla on samanlaista vaihtelua siinä, missä vaiheessa he tulivat tietoiseksi siitä että heidän kiinnostuksensa ei rajoitu yhteen sukupuoleen. Vastaavasti heteroseksuaalisista aikuisista taas muistaa, että heillä oli ollut romanttista/seksuaalista kiinnostusta myös samaa sukupuolta olevia kohtaan ainakin jossain määrin murrosiän paikkeilla ja sen jälkeen se jäi pois. Eli suuntautumisen kehitys on hyvin yksilöllistä.
Usein nuorille, jotka kokevat vetoa samaa sukupuolta olevia kohtaan, sanotaan että se voi olla ohimenevä vaihe, ja siksi sitä ei kannattaisi ottaa liian vakavasti. Moni homoseksuaalinen nuori, jolle aikuiset aikanaan sanoivat noin ja joille se ei ollut ohimenevä vaihe, harmittelee sitä, että monta vuotta meni odotellessa hukkaan. Nuorilla tulisi olla oikeus kertoa romanttisista tunteistaan ja ilmaista niitä niiden kohteille riippumatta kohteen sukupuolesta. Kun nuori voi turvallisesti ilmaista romanttisia tunteitaan, pääsee hän rakentamaan ne huomioon ottaen omia ihmissuhteitaan ja niissä hän voi tutustua lisää omiin tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Tämä tietenkin edellyttää, että perheissä, kouluissa ja erilaisissa nuorten yhteisöissä ja harrastuksissa sekä nuoret että aikuiset suhtautuvat yhtä lailla myönteisesti nuoren keskinäisiin ihastumisiin riippumatta siitä onko kohde vastakkaista tai samaa sukupuolta oleva nuori. Eli: kyllä nuori voi tietää suuntautumisensa, mitä se kulloinkin on, ja sinulla on mielestäni täysi oikeus arvostaa omia havaintojasi siitä, keihin koet vetoa, ja kertoa siitä valitsemillesi ihmisille.
Mietit sitä, miten voisit saada sinuun ihastuneen pojan uskomaan, että ihastus ei ole kaksipuolista. Haluat tehdä sen niin että voisit sen jälkeen jatkaa ystävyyttä hänen kanssaan. Pohdit myös sitä, voiko sinut ottaa tässä tosissaan, jos et voida olla varma, että olet jatkossakin vain tyttöihin päin kallellaan.
Tämä onkin aika herkkä paikka teille kummallekin. Sinun on hyvä ottaa omat tuntemuksesi tosissaan. Jos toisen lähentely ei tunnut hyvältä, niin siitä voi sanoa aluksi ystävällisesti ja jos lähentely jatkuu niin entistä jämäkämmin. Jos ymmärsin oikein, niin poika ei lähentele fyysisesti vaan kyse on siitä, että hän hakeutuu toistuvasti sinne missä sinäkin olet ja pyrkii tykkäämään kanssasi samoista asioista. Ilmeisesti hän nauttii sinun läheisyydestäsi, vaikka ei tykkääkään enää ”sillä tavalla”. Tämäkin häiritsee sinua. Siksi olisikin hyvä, että voisit kertoa hänelle millä tavoin te voisitte olla kavereita, millä tavoin pidät hänestä ja miten arvostat häntä ja toisaalta minkä koet häiritseväksi. Olisi hyvä, että osaisit kertoa tämän niin että poika ei tule nolatuksi. Siinä auttaisi varmaankin se, jos voisit kertoa, että sinulla romanttiset tunteet kohdistuvat tyttöihin, ei poikiin. Mutta onko sen sanominen turvallista, vai pelkäätkö, että poika alkaisi sitten kiusaamaan sinua ja levittämään tietoa muille? Jos tämä vaara on olemassa, niin silloin voisi olla hyvä todeta vain, että tykkäät hänestä ja haluat olla hänen todella hyvä kaverinsa mutta ei sillä tavalla kuin seurustellessa ollaan.
Jussi Nissinen