Umpikujassa
Moi,
olen 18-vuotias poika, ja olen hiljattain itse hyväksynyt, monen vuoden ”sisäisen taistelun” jälkeen oman homouteni. Pitkään ajattelin kieltäväni seksuaalisuuteni loppuelämäni ajaksi, mutta onneksi tajusin, että sille polulle lähteminen olisi luultavasti elämäni suurin virhe.
Tällä hetkellä kuitenkin tunnen polkevani tyhjää asian käsittelyn suhteen, ja että kaapista ulostulo olisi luultavasti ainoa tie ulos umpikujasta. Se on kuitenkin asia, jota pelkään suunnattomasti, ehkä osittain sen takia, että asuinympäristöni kuuluu luultavasti koko Suomen ahdasmielisimpiin, ja siksi, että pelkään ystävieni, sukulaisteni jne. reaktiota. Asiaa kun en ole tuonut esille ikinä missään muodossa, ja lienen suhteellisen ”keskiverto”, massasta poikkeamaton jätkä, niin olemukseni kuin kiinnostuksien kohteideni puolesta. En ole myöskään juuri koskaan puhunut syvällisesti minua painavista asioista tai tunteistani perheenjäsenieni kanssa, ja ystävienikin kanssa puheenaiheet ovat lähinnä pinnallisia, joten jo aiheen mainitseminen tuntuu melko haastavalta.
Turhauttavaksi ja masentavaksi asian tekee se, että tunnen valtavaa halua tulla ulos kaapista, sillä seksuaalisuuteni jatkuva salailu ja peittely kuormittaa minua valtavasti. Haluaisin löytää jonkun, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut, nauraa, itkeä, rakastaa. Mutta aina kun saan jostain lisäpuhtia kaapista ulos tulemiseen, tuntuu että pelot kasvavat samassa suhteessa yhä suuremmiksi - vaikka elänkin raskasta ja rakkaudellisesti yksinäistä ”kaksoiselämää”, on siitä tullut jo jollain tavalla tuttua ja turvallista. Elämä kaapin oven toisella puolella sen sijaan olisi hyppy lähes tuntemattomaan, ennustamattomissa olevaan maailmaan, jossa elämä voisi toisaalta olla mahtavaa tai toisaalta maanpäällistä helvettiä. Saisinko enää elää rauhassa tavallista, entistä elämääni, kun minut on leimattu homoksi ja minuun rinnastettu kaikki siihen liittyvät stereotypiat.
Jos/kun saan itseni vihdoin kaapista ulos, mietityttää myös se, miten on edes mahdollista löytää seuraa vakavassa tarkoituksessa, kun suurin osa homojen seuranhakuilmoituksista tuntuu olevan seksuaalisuutensa kanssa täysin ristiriidassa olevilta henkilöiltä, jotka eivät edes halua tai kykene sitoutua vaan pelkkää seksiä.
Olen kuitenkin kaikesta huolimatta ikuinen optimisti. Joka ilta mietin, että jossain on varmasti joku, joka rakastaa minua ja tuntee samalla tavalla kuin minä tunnen. Joskus kuitenkin vaan suorastaan itkettää, kun miettii kuinka kaukaiselta ajatus siitä, että saisi avoimesti olla se, kuka olen, ja olla yhdessä jonkun kanssa, jota rakastaa, jonka kanssa jakaa elämäänsä ja läheisyyttä, vielä tuntuu.
Anteeksi ylipitkästä kysymyksestä, joka ei taida edes näyttää kysymykseltä, mutta oli mahtavaa ja helpottavaa saada kertoa tuntemuksistaan ja ongelmistaan edes jollekin. :)
olen 18-vuotias poika, ja olen hiljattain itse hyväksynyt, monen vuoden ”sisäisen taistelun” jälkeen oman homouteni. Pitkään ajattelin kieltäväni seksuaalisuuteni loppuelämäni ajaksi, mutta onneksi tajusin, että sille polulle lähteminen olisi luultavasti elämäni suurin virhe.
Tällä hetkellä kuitenkin tunnen polkevani tyhjää asian käsittelyn suhteen, ja että kaapista ulostulo olisi luultavasti ainoa tie ulos umpikujasta. Se on kuitenkin asia, jota pelkään suunnattomasti, ehkä osittain sen takia, että asuinympäristöni kuuluu luultavasti koko Suomen ahdasmielisimpiin, ja siksi, että pelkään ystävieni, sukulaisteni jne. reaktiota. Asiaa kun en ole tuonut esille ikinä missään muodossa, ja lienen suhteellisen ”keskiverto”, massasta poikkeamaton jätkä, niin olemukseni kuin kiinnostuksien kohteideni puolesta. En ole myöskään juuri koskaan puhunut syvällisesti minua painavista asioista tai tunteistani perheenjäsenieni kanssa, ja ystävienikin kanssa puheenaiheet ovat lähinnä pinnallisia, joten jo aiheen mainitseminen tuntuu melko haastavalta.
Turhauttavaksi ja masentavaksi asian tekee se, että tunnen valtavaa halua tulla ulos kaapista, sillä seksuaalisuuteni jatkuva salailu ja peittely kuormittaa minua valtavasti. Haluaisin löytää jonkun, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut, nauraa, itkeä, rakastaa. Mutta aina kun saan jostain lisäpuhtia kaapista ulos tulemiseen, tuntuu että pelot kasvavat samassa suhteessa yhä suuremmiksi - vaikka elänkin raskasta ja rakkaudellisesti yksinäistä ”kaksoiselämää”, on siitä tullut jo jollain tavalla tuttua ja turvallista. Elämä kaapin oven toisella puolella sen sijaan olisi hyppy lähes tuntemattomaan, ennustamattomissa olevaan maailmaan, jossa elämä voisi toisaalta olla mahtavaa tai toisaalta maanpäällistä helvettiä. Saisinko enää elää rauhassa tavallista, entistä elämääni, kun minut on leimattu homoksi ja minuun rinnastettu kaikki siihen liittyvät stereotypiat.
Jos/kun saan itseni vihdoin kaapista ulos, mietityttää myös se, miten on edes mahdollista löytää seuraa vakavassa tarkoituksessa, kun suurin osa homojen seuranhakuilmoituksista tuntuu olevan seksuaalisuutensa kanssa täysin ristiriidassa olevilta henkilöiltä, jotka eivät edes halua tai kykene sitoutua vaan pelkkää seksiä.
Olen kuitenkin kaikesta huolimatta ikuinen optimisti. Joka ilta mietin, että jossain on varmasti joku, joka rakastaa minua ja tuntee samalla tavalla kuin minä tunnen. Joskus kuitenkin vaan suorastaan itkettää, kun miettii kuinka kaukaiselta ajatus siitä, että saisi avoimesti olla se, kuka olen, ja olla yhdessä jonkun kanssa, jota rakastaa, jonka kanssa jakaa elämäänsä ja läheisyyttä, vielä tuntuu.
Anteeksi ylipitkästä kysymyksestä, joka ei taida edes näyttää kysymykseltä, mutta oli mahtavaa ja helpottavaa saada kertoa tuntemuksistaan ja ongelmistaan edes jollekin. :)
Hei!
Kerrot hyvin vaikeasta tilanteesta, jossa olet ollut jo pidempään. Olet monen vuoden taistelun jälkeen päätynyt siihen, että et enää kiellä itseltäsi sitä, mikä on sinulle totta, eli sitä että koet vetoa miehiin. Iltaisin mietit, että jossakin on varmasti joku, joka rakastaa sinua ja tuntee samalla tavalla kuin sinä. Tällä hetkellä sen toteutuminen, että saisit avoimesti olla se, kuka olet, ja olla yhdessä rakastettusi kanssa, tuntuu liian kaukaiselta. On todella hyvä, että olet tässä viestissäsi sanoittanut ja tuonut näkyväksi toiveitasi ja pelkojasi, sillä se on jo yksi askel kohti toiveesi toteutumista.
Kerrot siitä, miten et voi luottaa siihen, että sinulle tärkeät ja rakkaat ihmiset osaisivat tai edes haluaisivat hyväksyä sinua juuri sellaisena kuin mitä sisimmältäsi olet omassa rakkauselämässäsi – jossa olet hyvin kaunis. Elät ahdasmielisessä ympäristössä, jossa homoseksuaalisuuteen liitetään latteat ja pinnalliset stereotypiat, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa mitä asia on sinulle itsellesi. Joutuisit siis varautumaan sinua syvästi loukkaaviin reaktioihin, joita olet itse asiassa tunnistanut silloin kun kuulet läheistesi puhuvan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä.
Ulos tuloasi ja irtiottoasi syrjivästä ympäristöstä on hidastanut se, että et voi vielä täysin luottaa siihen, miten onnistuisit sitten löytämään tasapainoisen ihmissuhteen toisen miehen kanssa. Diettisivustoilla olet huomannut, että valtaosassa ilmoituksista etsitään vain seksikontaktia, ei niinkään ihmissuhdetta. Se antaa varmasti hyvin surullisen kuvan. Voi lohduttaa, että se ei ole todellakaan homoseksuaalisuuden koko kuva. Sieltä puuttuvat ne joilla on jo rakas rinnallaan sekä ne yksinäiset, jotka ovat pettyneet ilmoitusten yksipuolisuuteen. Olen aivan varma, että Suomessa on lukuisia juuri sellaisia miehiä, joiden lähellä voit tuntea olosi täyteläisesti kotoisaksi. Nyt haasteena onkin löytää sellaisia ihmissuhteita jotka auttavat sinua etenemään siihen suuntaan.
Niin – ulostulossa auttaa se, että askel askeleelta etsit sellaisia ihmisiä, joilla on halua ja taitoa kohdata sinut sellaisena kuin mitä sinä olet, ja uskaltaudut avautumaan heille. Monille se on aluksi turvallisinta vertaisryhmän parissa, eli toisten samaan vähemmistöön kuuluvien parissa. Siinä on eri vaihtoehtoja: Setan jäsenjärjestöillä on avointa ryhmätoimintaa eri puolilla Suomea, johon voi mennä mukaan ilman ilmoittautumista. Linkit järjestöjen kotisivuille löydät osoitteesta www.seta.fi/jasenjarjestot. Jos sinun lähiseuduilta ei löydy ryhmätoimintaa, niin kannattaa harkita matkaa vaikka hieman kauemmaksikin. Jo yksittäinenkin ryhmätapaaminen voi olla helpottava ja voimauttava kokemus. Jos sinulla tai perheelläsi on vahva uskonnollinen tausta, niin Sateenkaariyhdistys Malkuksen sivuilta löydät tietoa tapaamisista, jotka on suunnattu seksuaali- ja sukupolivähemmistöihin kuuluville, joille hengelliset asiat ovat hyvin läheisiä.
Sinuiksi palvelu voi tarjota myös puhelinvertaistukea, eli henkilön, jonka kanssa voit turvallisesti puhelimitse keskustella omasta elämäntilanteestasi, toiveistasi ja peloistasi. Tietoa puhelinvertaisista ja siitä, miten heihin saa kontaktin löytyy tietoa osoitteesta: http://www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-vertaispuhelin-haluatko-jutella-luottamuksellisesti-sateenkaarivertaisen-kanssa/
Jossain vaiheessa haluat varmaankin tulla ulos myös läheistesi parissa. Arvelisin että sinun läheistesi joukosta tai lähipiiristä löytyy myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät olet massan mukana kulkevia ja jolla on humanistinen ihmiskuva, jossa arvostetaan ihmistä sisimpänsä eikä ulkokuoren tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Sellaisen tunnistaa hyvin siitä, miten he puhuvat vähemmistöihin kuuluvista ihmisistä. Tässä siis kannattaa edetä pienin askelin aloittaen niistä jotka ovat jo herättäneet luottamustasi heidän humanistisuudestaan. Sinuiksi palvelu on tuottanut oppaan turvallisesta ulostulosta, ja siinä käsitellään nimenomaan niitä eri keinoja, jotka voivat auttaa ulostulossa. Oppaan löydät osoitteesta: http://static.sinuiksi.fi/files/Sinuiksi_tuleminen-ulostulo-opas-2016.pdf.
Haluan rohkaista sinua luottamaan omaan sisäiseen kauneuteesi ja siihen että jonain päivänä voit tehdä toisen miehen hyvin onnelliseksi ja nauttia hänestä täysin siemauksin. Siihen voi olla vielä matkaa, mutta sitä sinun ei tarvitse tehdä kokonaan yksin. Uskon että Suomesta löytyy paljon ihmisiä, jotka ovat valmiit ottamaan sinun vastaan juuri sellaisena kuin mitä olet ja kulkemaan kanssasi! Toivottavasti löydät ne polut, jotka vievät heidän luokseen.
Jussi Nissinen
Kerrot hyvin vaikeasta tilanteesta, jossa olet ollut jo pidempään. Olet monen vuoden taistelun jälkeen päätynyt siihen, että et enää kiellä itseltäsi sitä, mikä on sinulle totta, eli sitä että koet vetoa miehiin. Iltaisin mietit, että jossakin on varmasti joku, joka rakastaa sinua ja tuntee samalla tavalla kuin sinä. Tällä hetkellä sen toteutuminen, että saisit avoimesti olla se, kuka olet, ja olla yhdessä rakastettusi kanssa, tuntuu liian kaukaiselta. On todella hyvä, että olet tässä viestissäsi sanoittanut ja tuonut näkyväksi toiveitasi ja pelkojasi, sillä se on jo yksi askel kohti toiveesi toteutumista.
Kerrot siitä, miten et voi luottaa siihen, että sinulle tärkeät ja rakkaat ihmiset osaisivat tai edes haluaisivat hyväksyä sinua juuri sellaisena kuin mitä sisimmältäsi olet omassa rakkauselämässäsi – jossa olet hyvin kaunis. Elät ahdasmielisessä ympäristössä, jossa homoseksuaalisuuteen liitetään latteat ja pinnalliset stereotypiat, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa mitä asia on sinulle itsellesi. Joutuisit siis varautumaan sinua syvästi loukkaaviin reaktioihin, joita olet itse asiassa tunnistanut silloin kun kuulet läheistesi puhuvan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä.
Ulos tuloasi ja irtiottoasi syrjivästä ympäristöstä on hidastanut se, että et voi vielä täysin luottaa siihen, miten onnistuisit sitten löytämään tasapainoisen ihmissuhteen toisen miehen kanssa. Diettisivustoilla olet huomannut, että valtaosassa ilmoituksista etsitään vain seksikontaktia, ei niinkään ihmissuhdetta. Se antaa varmasti hyvin surullisen kuvan. Voi lohduttaa, että se ei ole todellakaan homoseksuaalisuuden koko kuva. Sieltä puuttuvat ne joilla on jo rakas rinnallaan sekä ne yksinäiset, jotka ovat pettyneet ilmoitusten yksipuolisuuteen. Olen aivan varma, että Suomessa on lukuisia juuri sellaisia miehiä, joiden lähellä voit tuntea olosi täyteläisesti kotoisaksi. Nyt haasteena onkin löytää sellaisia ihmissuhteita jotka auttavat sinua etenemään siihen suuntaan.
Niin – ulostulossa auttaa se, että askel askeleelta etsit sellaisia ihmisiä, joilla on halua ja taitoa kohdata sinut sellaisena kuin mitä sinä olet, ja uskaltaudut avautumaan heille. Monille se on aluksi turvallisinta vertaisryhmän parissa, eli toisten samaan vähemmistöön kuuluvien parissa. Siinä on eri vaihtoehtoja: Setan jäsenjärjestöillä on avointa ryhmätoimintaa eri puolilla Suomea, johon voi mennä mukaan ilman ilmoittautumista. Linkit järjestöjen kotisivuille löydät osoitteesta www.seta.fi/jasenjarjestot. Jos sinun lähiseuduilta ei löydy ryhmätoimintaa, niin kannattaa harkita matkaa vaikka hieman kauemmaksikin. Jo yksittäinenkin ryhmätapaaminen voi olla helpottava ja voimauttava kokemus. Jos sinulla tai perheelläsi on vahva uskonnollinen tausta, niin Sateenkaariyhdistys Malkuksen sivuilta löydät tietoa tapaamisista, jotka on suunnattu seksuaali- ja sukupolivähemmistöihin kuuluville, joille hengelliset asiat ovat hyvin läheisiä.
Sinuiksi palvelu voi tarjota myös puhelinvertaistukea, eli henkilön, jonka kanssa voit turvallisesti puhelimitse keskustella omasta elämäntilanteestasi, toiveistasi ja peloistasi. Tietoa puhelinvertaisista ja siitä, miten heihin saa kontaktin löytyy tietoa osoitteesta: http://www.pirkanmaanseta.fi/sinuiksi-vertaispuhelin-haluatko-jutella-luottamuksellisesti-sateenkaarivertaisen-kanssa/
Jossain vaiheessa haluat varmaankin tulla ulos myös läheistesi parissa. Arvelisin että sinun läheistesi joukosta tai lähipiiristä löytyy myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät olet massan mukana kulkevia ja jolla on humanistinen ihmiskuva, jossa arvostetaan ihmistä sisimpänsä eikä ulkokuoren tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Sellaisen tunnistaa hyvin siitä, miten he puhuvat vähemmistöihin kuuluvista ihmisistä. Tässä siis kannattaa edetä pienin askelin aloittaen niistä jotka ovat jo herättäneet luottamustasi heidän humanistisuudestaan. Sinuiksi palvelu on tuottanut oppaan turvallisesta ulostulosta, ja siinä käsitellään nimenomaan niitä eri keinoja, jotka voivat auttaa ulostulossa. Oppaan löydät osoitteesta: http://static.sinuiksi.fi/files/Sinuiksi_tuleminen-ulostulo-opas-2016.pdf.
Haluan rohkaista sinua luottamaan omaan sisäiseen kauneuteesi ja siihen että jonain päivänä voit tehdä toisen miehen hyvin onnelliseksi ja nauttia hänestä täysin siemauksin. Siihen voi olla vielä matkaa, mutta sitä sinun ei tarvitse tehdä kokonaan yksin. Uskon että Suomesta löytyy paljon ihmisiä, jotka ovat valmiit ottamaan sinun vastaan juuri sellaisena kuin mitä olet ja kulkemaan kanssasi! Toivottavasti löydät ne polut, jotka vievät heidän luokseen.
Jussi Nissinen